Osa lukio-opettajista syrjii maahanmuuttajia ylioppilaskokeiden arvioinnissa, selviää uudesta suomalaistutkimuksesta.
Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset saavat yo-kokeissa näiltä opettajilta systemaattisesti muita heikompia pisteitä.
Tulosten jäljille päästiin, kun Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Ellen Sahlström ja Norjan kauppakorkeakoulun tutkija Mikko Silliman oivalsivat, että opettajien ennakkoluulojen tutkimiseen löytyy Suomesta loistava aineisto: yo-kokeiden kaksivaiheinen arviointi.
Yo-kokeet arvioi ensin lukion oma opettaja, joka näkee arvioitavan oppilaan nimen ja useimmiten tuntee oppilaan henkilökohtaisesti.
Seuraavaksi kokeen arvioi sokkona ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) arvioija eli niin sanottu sensori.
– Sensori ei näe oppilaan nimeä, niin tässä syntyy erinomainen mahdollisuus verrata, poikkeavatko opettajien antamat pisteet systemaattisesti jollakin ryhmällä sokkoarvioista, Sahlström selostaa.
Tulokset ovat selvät. Kantasuomalaiset saavat keskimäärin opettajilta hieman parempia pisteitä kuin sensoreilta. Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten (molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla) kokeita osa opettajista sen sijaan arvioi selvästi tiukemmin.
Pisteet voivat laskea kokonaisen arvosanan verran
Syrjivä arviointi koskee etenkin parhaiten menestyviä maahanmuuttajia.
Mitä ylemmäs pisteissä mennään, sitä kauemmas syrjivän opettajan pisteet jäävät ylioppilastutkintolautakunnan arvioinnista.
Sokkoarvioon verrattuna maahanmuuttaja voi saada syrjivältä opettajalta pisteet, jotka yo-arvosanoiksi muutettuna laskisivat koetuloksen esimerkiksi L:stä E:ksi tai E:stä M:ksi.
Ylioppilaskokeen arvosanoista puhutaan tyypillisesti latinankielisten sanojen alkukirjaimilla, jotka kuuluvat nousevassa järjestyksessä seuraavasti: I, A, B, C, M, E ja L.
Yo-todistukseen asti syrjivä arviointi ei vaikuta, koska lopullisen arvosanan määrää aina ylioppilastutkintolautakunta.
Haitat näkyvät kuitenkin muilla tavoilla.
Syrjintä vaikuttaa korkeakoulutukseen asti – vaikka se ei näy todistuksessa
Silliman toteaa, että ennakkoluulot voivat näkyä kouluissa monella tapaa. Koepisteiden vertailu siis paljastaa todellisista ennakkoluuloista vain osan.
Esimerkiksi oppiaineista syrjivä arviointi näkyy etupäässä vain äidinkielessä ja vieraissa kielissä. Matematiikassa, jossa tehtävien vastaukset ovat selkeämmin oikein tai väärin, eroa ei näy.
– En silti usko, että matikanopettajat ovat välttämättä yhtään vähemmän ennakkoluuloisia kuin vaikka äidinkielen opettajat, mutta koeasetelma vain ei mahdollista sen havaitsemista, Silliman sanoo.
Tähän Sahlström ja Silliman pureutuvat tutkimuksensa toisessa osassa. Siinä he selvittivät, miten muutoin ennakkoluulot näkyvät kuin koepisteissä.
Ensin tutkijat indentifioivat lukiot, joissa on maahanmuttajia koearvioinnissa syrjiviä opettajia. Seuraavaksi tutkijat vertasivat maahanmuuttajien myöhempää koulupolkua näistä ja muista lukioista.
Tulos oli, että syrjivien opettajien lukioista maahanmuuttajat jatkavat yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin selvästi harvemmin.
Näin käy, vaikka opettajien antamat heikommat pisteet eivät päädykään todistuksiin asti. Ennakkoluulojen siis täytyy näkyä tavalla tai toisella myös luokkahuoneissa, esimerkiksi niin, että maahamuuttajia ei kannusteta opinnoissa.
– Opettajat ja kouluyhteisö voivat muovata esimerkiksi oppilaan tavoitteita, itsetuntoa, näkemystä omista vahvuuksista, ja sitä mihin he pyrkivät lukion jälkeen, Silliman sanoo.
Tutkijat arvioivat, että vastaavia ennakkoluuloja ja arvosanasyrjintää esiintyy todennäköisesti myös yläkoulussa. Oletus perustuu esimerkiksi siihen, että opettajat ovat käyneet samanlaisen koulutuksen kuin lukio-opettajat.
Tähän nojaten Silliman ja Sahlström tekevät tutkimuksessaan simulaation. Siinä testataan, miten maahanmuuttajien koulupolku muuttuisi, jos yläasteen päättötodistuksissa olisi hieman korkeampi keskiarvo, mutta hakukohteet säilyisivät ennallaan. Näin simulaatiossa kompensoidaan mahdollinen arvosanasyrjintä.
Vaikutusta ei juuri ole. Vaikka keskiarvot olisivat hieman korkeampia, maahanmuuttajat päätyisivät silti suunnilleen samassa suhteessa lukioihin ja ammattikouluihin.
Toisessa kohtaa simulaatiota tutkijat pitävät keskiarvot ennallaan, mutta vaihtavat hakukohteita vaativampiin koulutuslinjoihin. Tällöin tulos on, että nykyiseen verrattuna moni maahanmuuttaja päätyisi ammattikoulujen sijaan lukioihin. Tähän siis riittäisivät maahanmuuttajien nykyiset todistuspisteet, jos maahanmuuttajat vain hakisivat vaativampiin kouluihin.
Johtopäätös on, että opettajilla näyttäisi olevan vaikutusta juuri maahanmuuttajaoppilaiden tavoitteisiin ja kunnianhimoon.
”Yhteiskunnalta jää rahaa pöydälle”
Tutkijat sanovat, että tuloksia voi tarkastella kahdelta kantilta.
Ensinnäkin huomataan, että vaikka syrjintää esiintyy, valtaosa opettajista on tasapuolisia ja arvioi maahanmuuttajia samoin kuin muita.
– Tutkimuksen tulos ei ole, että Suomessa kaikki opettajat ovat rasisteja. Näytin meidän tuloksia esimerkiksi norjalaisille professoreille, ja he sanoivat ensimmäiseksi, että hyvä uutinen, kun ennakkoluulot ovat noin vähäisiä, Silliman sanoo.
Toinen puoli on se, että syrjintää todistetusti esiintyy ja se haittaa paitsi maahanmuuttajia itseään, myös koko yhteiskuntaa.
– Suomessa on hyvin pärjääviä maahanmuuttajaoppilaita, jotka eivät toteuta potentiaaliaan. Yhteiskunnalta jää siis käytännössä rahaa lojumaan pöydälle.
Jatkossa tasapuolisen koulutuksen merkitys kasvaa entisestään, koska maahanmuutto Suomeen on kasvussa.
Tutkimustulokset pähkinänkuoressa: