Tuoreen kyselyn mukaan viittä prosenttia varusmiehistä oli kiusattu kouluaikana säännöllisesti. Varusmiehistä 38 prosenttia raportoi tulleensa joskus koulukiusatuksi. Kyselytutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2015–2021 palveluksen aloittaneita varusmiehiä.
Puolustusvoimien, Sotilaslääketieteen keskuksen, Maanpuolustuskorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, UKK-instituutin sekä THL:n yhteistyönä tehdyn tutkimuksen mukaan kouluaikana koettu kiusaaminen on yhteydessä alhaisempaan itsetuntoon.
Mitä säännöllisempää kiusaaminen oli, sitä heikompi oli kiusaamista kokeneen itsetunto.
– Koulukiusaamiskokemukset nakertavat nuoren itsetuntoa, jos kiusaaminen on toistuvaa, eikä nuorella ole lähiympäristössään tukenaan muita ihmisiä tai yhteisöjä, jotka voivat kannatella häntä, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner.
Koulukiusaamisella on pitkä varjo
Koulukiusaamiskokemuksilla on monenlaisia negatiivisia vaikutuksia, myös pitkällä aikavälillä.
Appelqvist-Schmidlechner mukaan koulukiusaamisen tiedetään aiemman tutkimuksen perusteella olevan yhteydessä erilaisiin mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen sekä itsemurha-ajatuksiin. Joskus kokemukset heijastuvat aikuisikään saakka.
Tutkijan mukaan tulokset osoittavat, että kiusaamiseen on puututtava entistä enemmän.
– Meillä on hyviä ja vaikuttavaksi todettuja toimia ja toimintamalleja koulujen yhteisöllisyyden vahvistamiseen, kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamistilanteiden purkuun. Näitä toimintamalleja pitäisi saada käyttöön laajemmin ihan joka kouluun.
Liikunta voi suojata kiusattuja
Tutkimus on osa Puolustusvoimien, Sotilaslääketieteen keskuksen, Maanpuolustuskorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, UKK-instituutin ja THL:n tutkimuskokonaisuutta, jossa tarkasteltiin varusmiesten liikunta-aktiivisuutta ja psykososiaalista hyvinvointia.
Laaja 150 000 varusmiehelle tehty kysely toi esille, että reipas vapaa-ajan liikunta jo kerran viikossa lievensi koulukiusaamiskokemusten ja huonon itsetunnon välistä yhteyttä.
Tutkimuksessa haluttiin selvittää, että olisiko vapaa-ajan liikunta itsetuntoa suojaava tekijä koulukiusaamiskokemuksessa ja tämä tutkimus osoitti, että näin todellakin oli.
– Jo kerta reipasta liikuntaa viikossa heikensi koulukiusaamiskokemusten ja heikomman itsetunnon välistä yhteyttä, toteaa tutkimuspäällikkö.
Liikunta vahvistaa usein myönteistä minäkäsitystä, mikä näkyy parempana itsetuntona.
– Liikunnan itsessä tiedetään vahvistavan itsetuntoa. Kun me harrastetaan liikuntaa, niin me opitaan erilaisia taitoja, kunto kasvaa ja usein myös tyytyväisyys omaan kehonkuvaan.
Tulos voi selittyä myös sillä, että liikunnan harrastaminen tarjoaa nuorelle usein tärkeän sosiaalisen ryhmän tai yhteisön, johon nuori tuntee kuuluvansa. Itsetunto rakentuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
– Ryhmään tai yhteisöön kuuluminen saattaa toimia pelastusrenkaana. Kun nuori saa hyväksyntää ja kuuluvuuden tunnetta muualta, ovat koulukiusaamiskokemusten negatiiviset vaikutukset helpommin siedettävissä.
Muukin harrastus voi tarjota suojaa
Tutkimus tarkasteli ainoastaan liikunnan vaikutusta, mutta tutkija uskoo, että myös muu nuorelle mielekäs harrastus voi tarjota vastaavan suojan.
– Muutkin harrastukset voivat tarjota vastaavanlaisia positiivisia vertaissuhteita Eli kannattaa hakeutua sellaisiin paikkoihin, joissa saa kannustusta ja tukea. Tämän voi tehdä myös myöhemmällä iällä, neuvoo Appelqvist-Schmidlechner.
Hallituksen aikeet järjestöjen rahoituksen leikkaamiseksi vaarantavat tutkijan mielestä nyt olemassa olevat toimivat palvelut.
– Jotta liikuntaharrastus olisi lapselle tai nuorelle voimaannuttava ja kasvua ja kehitystä tukeva juttu, niin siihen tarvitaan turvallisia aikuisia ja valmentajia ympärille, jotka luovat sellaisen ilmapiirin, että kaikilla on hyvä olla ja jokainen saa niitä onnistumisen kokemuksia.
Kiusaamiskokemusten selvittäminen olisi tärkeä jatkotutkimuksen aihe
Tutkimuksessa vastaajilta ei kysytty minkä tyyppistä kiusaamista he olivat kokeneet. Tämä on tutkijan mukaan aihe, josta tarvittaisiin lisää tietoa.
– Olisi tärkeää eritellä tarkemmin kiusaamiskokemusta. Onko se fyysistä, henkistä, syrjintää vai esimerkiksi somessa tapahtuvaa. Tässä tutkimuksessa tämä tieto jäi vielä pimentoon, tutkija toteaa.
Korjauksia 18.4.2023 klo 9.08: Lisätty tutkimuksen tekijöihin Jyväskylän yliopisto ja UKK-instituutti. Väliotsikkoa muokattu muotoon: Kiusaamiskokemusten selvittäminen olisi tärkeä jatkotutkimuksen aihe.
24.4.2024: Llisätty linkki tutkimusartikkeliin, jossa varusmiehille tehtyä kyselyä on käytetty aineistona. Koulukiusaamiskokemusten vaikutuksia koskevan kappaleeseen täsmennetty viittaus aiempaan tutkimukseen.