Kouvolassa vaihdettiin lomarahoja vapaiksi yli puolen miljoonan edestä – Imatralla vain muutaman tuhannen

Taantuma ei näytä vähentäneen ylimääräisten vapaiden kysyntää Suomen kunnissa.

En kvinna i solhatt ligger i en hängmatta.
Oikeus vaihtaa lomarahoja on kirjattu kunta-alan yleiseen virka- ja työehtosopimukseen. Kuva: Gajus / Alamy / All Over Press
Heikki Koskinen,
Tanja Hannus

Kaakkois-Suomen kaupunkien työntekijät vaihtavat lomarahoja vapaapäiviksi hyvin vaihtelevaan tahtiin. Kouvolassa lomarahoja vaihdettiin vapaiksi yli puolen miljoonan euron arvosta vuonna 2023, kun taas Imatralla vain muutamien tuhansien edestä.

Kouvolassa mahdollisuutta ylimääräiseen vapaa-aikaan hyödynsi yhteensä 440 henkilöä, mikä vastasi noin 16 prosenttia koko työvoimasta. Kotkassa vaihdon teki 29 kaupungin työntekijää.

Lappeenrannassa lomarahavapaat eivät ole edes osa henkilöstöpolitiikkaa – lukuun ottamatta eläinlääkäreitä.

– Lääkärisopimuksen piirissä meillä on 12 henkilöä ja he ovat käyttäneet näitä vapaita, kertoo henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi-Oikkonen.

Suosio pysynyt tasaisena

Kotkan ja Kouvolan henkilöstöpäälliköt eivät näe lomarahojen vaihtamisessa tapahtuneen suuria muutoksia viime vuosina. Suomen tasolla tilannekuva on kuntien osalta samankaltainen, vaikka vaikeiden talousaikojen olisi voinut kuvitella lisänneen rahakorvauksen suosiota.

– Lomarahoja arvioidaan vaihdettavan suurin piirtein saman verran vuonna 2024 kuin vuonna 2023, toteaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.

Tämän vuoden osalta lomarahoja ehtii anomaan vielä huhti-toukokuun aikana monissa kaupungeissa ja kunnissa.

– Vapaat tulee hakea Kotkassa huhtikuun loppuun mennessä. Tähän mennessä lomarahaa on hakenut vapaaksi 18 henkilöä, kertoo Kotkan henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo.

Työterveyshuolto -opastekyltti maalattuna lattiaan.
Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi ei saisi kuormittaa töissä olevia työntekijöitä tavallista enempää. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Kunnat käyttäneet vaihtoja myös säästökeinona

Pääekonomisti Juho Ruskoahon mukaan kuntatyöntekijöiden motiiveja vapaiden valinnalle ei voi tilastoista täysin päätellä. Jotkut kunnat ovat käyttäneet lomarahojen vaihtoa myös talouden sopeuttamiskeinona, jolloin työntekijöitä on kannustettu vapaiden valintaan.

Kouvolan henkilöstöjohtajan Päivi Karhun mukaan useat työntekijät kokevat lomien valinnan tärkeäksi työhyvinvoinnin kannalta. Niiden avulla voidaan helpottaa myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

– Palvelujen tuottamiseen tarvitaan tietty määrä henkilöstöä ja mikäli sijaisia on saatavilla, niin lomarahojen vapaaksi vaihtamisesta ei ole haittaa, toteaa Karhu.

Työnantajan harkittavaksi jää aina, voiko työntekijän ehdotuksen lomarahojen vaihtamisesta vapaiksi hyväksyä.

– Kuormituskysymys on vähän kaksipiippuinen siinä mielessä, että jos henkilö on poissa, työkuormaa tulee miltei aina lisää työkavereille, kertoo Imatran kaupungin vt. henkilöstöpäällikkö Marja Närhinen.

Suosittelemme