Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat tuhot kurittavat maailmantaloutta moninkertaisesti verrattuna lämpenemisen rajoittamiseen.
Ilmastotuhot tulevat globaalisti jopa kuusi kertaa kalliimmaksi kuin päästöjen vähentäminen niin, että lämpeneminen saataisiin rajattua alle kahteen asteeseen. Lämpötilarajasta on sovittu Pariisin ilmastosopimuksessa.
Potsdamin ilmastotutkimusinstituutti laskee tuoreessa tutkimuksessaan, että tuhojen globaali vaikutus maailmantalouteen on keskimäärin 38 biljoonaa euroa vuosittain. Summa vastaa Suomen valtion budjettia yli 400 kertaisesti.
– Tämä osoittaa, että ilmastonsuojelu on paljon halvempaa kuin että sitä ei tehdä. Eikä tässä edes huomioida muita vaikutuksia kuten kuolemaa ja luontokatoa, tutkimusta johtanut Leonie Wenz sanoo instituutin tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan ilmaston lämpenemisen taloudellinen vaikutus on merkittävä, vaikka päästöihin tehtäisiinkin raju, välitön vähennys. Ilmastotuhot heikentävät maailmantaloutta jopa viidenneksellä nykyiseen verrattuna vuoteen 2050 mennessä. Tutkimuksen laskemat menetykset ovat seurausta tähän mennessä aiheutetuista ilmastopäästöistä.
Tuhoilla viitataan kohonneiden lämpötilojen, sadannan muutosten, myrskyjen ja maastopalojen seurauksiin.
– Meidän täytyy vähentää päästöjä välittömästi ja mittavasti. Jos emme tee niin, taloudelliset menetykset kasvavat 60 prosenttiin vuoteen 2100 mennessä, Wenz sanoo.
Vaikutuksia myös länsimaissa
Tutkijat painottavat, että ilmastonmuutos aiheuttaa massiivisia taloudellisia vaikutuksia lähes kaikissa maailman maissa, myös rikkaissa länsimaissa.
– Valtaosalle alueista ennustetaan suuria tulomenetyksiä, mukaan luettuina Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Suurimmat vaikutukset ovat Etelä-Aasiassa ja Afrikassa, sanoo tiedotteessa Maximilian Kotz, yksi tutkimuksen pääkirjoittajista.
Suurimmat talousmenetykset kärsivät ne maat, jotka ovat vähiten vastuussa ilmaston lämpenemisestä ja päästöistä.
– Tarvitaan rakenteellinen muutos kohti uusiutuvaa energiaa turvallisuutemme takia. Niin säästämme myös rahaa. Polku, jolla olemme nyt, johtaa katastrofaalisiin seurauksiin, sanoo tutkija Anders Levermann tiedotteessa.
Potsdamin ilmastotutkimusintituutin laskelmat perustuvat laajaan aineistoon, jota on kerätty 1 600 alueelta ympäri maailmaa 40 vuoden ajan.
Tutkimus on julkaistu tiedelehti Naturessa.