Etelä-Karjala saa pitää keskussairaalan ja synnytykset – ”Olen todella iloinen”, sanoo hyvinvointialueen johtaja

Hyvinvointialuejohtajan mukaan hallituksen päätös on merkittävä alueen elinvoiman kannalta.

Ekhvan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen työhuoneellaan.
Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen kuvaili hallituksen päätöksen olleen ”rauhoittava”. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
Venla Rakkola

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen on huojentunut hallituksen päätöksestä perua keskussairaaloiden lakkautukset.

– Olen todella kiitollinen, että hallitus on pohtinut tätä asiaa tarkasti ja varmasti myös arvioinut näitä vaikutuksia, joita tämäntyyppisellä päätöksellä olisi, Leskinen kuvailee.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue julkaisi maaliskuun lopulla selvityksen, jonka mukaan sairaalaverkon karsiminen toisi maakuntaan 30 miljoonan euron lisäkustannukset.

– Tämä on merkityksellistä sekä Etelä-Karjalalle että ihan kansallisestikin. Jotta kulut eivät karkaisi käsistä ja hoidot olisi vain harvojen saatavilla.

Seuraavaksi voidaan pohtia rauhassa, miten taloutta tasapainotetaan edelleen, Leskinen sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi erityispalveluiden työnjaosta voidaan mahdollisesti neuvotella uudelleen läheisten hyvinvointialueiden kanssa.

Keskussairaala vaikuttaa myös investointeihin

Hallituksen esittämä synnytyspaikkojen karsiminen ei ainakaan toistaiseksi kohdistu Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle.

– On tärkeää, että eteläkarjalaiset saavat turvallisesti synnyttää omalla alueellaan. Se, että päivystystoimintaa, raskasta kirurgiaa ja tehohoitoa voidaan tarjota eteläkarjalaisille, on myös itärajan ja kaakonkulman elinvoiman kannalta todella tärkeä asia, summaa hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.

Leskisen mukaan synnytystoiminnan poistaminen Etelä-Karjalan keskussairaalasta olisi tehnyt siitä niin sanotun akuuttisairaalan, joka ei olisi kyennyt ylläpitämään autonomista hyvinvointialuetta.

Synnytysten, päivystyskirurgian ja raskaan kirurgian myötä Etelä-Karjalan keskussairaalasta olisi kadonnut noin puolet leikkaustoiminnasta. Tämä taas vaikuttaisi esimerkiksi henkilöstön saatavuuteen ja oppilaitosyhteistyöhön, Leskinen luettelee.

– Meillä on myös aika paljon teollisuutta täällä Etelä-Karjalassa. Tällainen valmiusorganisaatio, kuten hyvinvointialue keskussairaaloineen on, on myös tärkeä turvallisuustekijä ja vaikuttaa maakunnan alueelle tehtäviin investointeihin.

Leskinen alleviivaakin vielä hallituksen päätöksen järkevyyttä.

– Tämä perustui nyt tietoon ja vaikutusten arviointiin. Olen todella iloinen, että keskustelu otettiin vakavasti. Nyt otettiin ikään kuin aikalisää ja etsitään niitä oikeasti vaikuttavia keinoja yhdessä.

Suosittelemme