Savonlinnan keskussairaalalle tiistaina päättyneen kehysriihen päätökset ovat kova pala.
Yöaikaisen leikkaustoiminnan lakkaaminen vuoden 2026 alussa tarkoittaa väistämättä muutoksia sairaalan toimintaan, toteaa Etelä-Savon hyvinvointialueen terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen.
Kuosmasen mielestä on hyvä, että poliittiset päätökset sairaalaverkosta on nyt tehty ja Savonlinnassa säilyy ympärivuorokautinen päivystys. Tarkempia muutoksia sairaalan toimintaan on kuitenkin vielä liian aikaista linjata.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiistaisen tiedotteen perusteella Savonlinnassa voisi yhä järjestää erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa ja konservatiivista osastohoitoa sekä sen vaatimaa päivystystoimintaa. Päivystävän kirurgian tiimin puuttuminen vaikuttaa kuitenkin siihen, millaisia leikkauksia sairaalassa voidaan tehdä.
Esimerkiksi Savonlinnalle tärkeät tekonivelleikkaukset ovat vaakalaudalla.
– Meidän on mietittävä, onko tekonivelkirurgiaa turvallista tehdä jatkossa Savonlinnassa, ja onko leikkauksille tekijöitä. Haluamme vielä tarkat ministeriön esitykset, ennen kuin asiaa uskaltaa ennakoida, Kuosmanen sanoo.
Kansalaisliikkeen aktiivi: Ihmiset saattavat jättää paikkakunnan
Savonlinnan keskussairaalaa puolustavan kansalaisliikkeen aktiivi Tuija Vänttinen on äärimmäisen pettynyt hallituksen tekemiin päätöksiin.
Hän on huolissaan siitä, miten kiireellisen sairaanhoidon tasa-arvoinen saavutettavuus toteutuu jatkossa Itä-Savossa.
– Täällä on väestöpohjaa 40 000 ihmistä plus kesäasukkaat. Oopperajuhlilla käy parin viikon aikana 70 000 ihmistä. Miten heidät jatkossa hoidetaan?
Vänttinen pitää mahdollisena, että seudun asukkaat hakeutuvat jatkossa nykyistä heikommin hoidon piiriin, jos sairaanhoidon palvelut ovat muualla kuin omalla paikkakunnalla.
– Jos perheen lapsista toinen sairastuu, niin mitä sitten tehdään? Molempien lasten täytyy joka tapauksessa olla mukana, ja hoidossa pitää kulkea aina toisella paikkakunnalla, Vänttinen toteaa.
Vänttisen mukaan kansalaisliike ei aio luovuttaa, vaan vaikuttamistyötä sairaalan puolesta jatketaan. Hän pitää sairaalan merkitystä valtavana seutukunnalle.
– Tämä saattaa vaikuttaa jopa niin, että ihmiset jättävät koko paikkakunnan. Ei tämä ole eduksi kenellekään, eikä ainakaan Etelä-Savolle.
Tytärtään keskussairaalaan vienyt Immo Paakkunainen suhtautuu tuoreimpaan sairaalapäätökseen niin ikään nuivasti.
– Erittäin huono ratkaisu. Täältä on viety jo niin paljon terveydenhuoltoa pois, että sairaala saisi jäädä.
Eloisa pääsee tekemään päätöksiä
Terveyspalvelujen toimialuejohtaja Kuosmanen suhtautuu kehysriihen lopputulokseen varovaisen optimistisesti.
Mikkelin keskussairaalassa ehdittiin pelätä jopa synnytysten, yöaikaisen leikkaustoiminnan ja tehohoidon menettämistä. Hallitus päätti kuitenkin perua sairaalaverkkotyöryhmän ehdotuksen toisen vaiheen.
Etelä-Savossa säilyy siis jatkossakin valmius ympärivuorokautiseen leikkaustoimintaan ja tehohoitoon, vaikkakin vain Mikkelissä.
Sairaalaverkkopäätösten venyminen tuottaa Eloisalle miljoonien ylimääräiset kulut, jotka olisi voitu välttää toimintaa järjestelemällä. Nyt hyvinvointialue pääsee erikoissairaanhoiton kehittämisessä eteenpäin, mikä helpottaa myös taloudenpitoa.
– Tervehdin erittäin positiivisesti sitä, että isot päätökset tuli päätettyä nopealla aikataululla. Merkittäviä linjauksia on vielä tekemättä, mutta pääsemme viemään päätöksiä eteenpäin, Kuosmanen toteaa.
