Näin hallituksen sairaalaleikkaukset näkyvät eri kaupungeissa – rajuimmat muutokset Kemissä ja Savonlinnassa

Esimerkiksi tekonivelkirurgia voi olla vaarassa. Hyvinvointialueilla ollaan myös huolissaan palvelutason laskusta.

Hallituksen suunnitelmat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon leikkauksista ovat herättäneet kansalaisten keskuudessa huolta ympäri Suomea. Video: Yle alueet, Antti Ullakko / Yle
Tekijät
Venla Rakkola
Sirkka Haverinen
Emilia Pakkala
Aku Charpentier
Anne-Pauliina Rytkönen
Eino Kossila
Jaakko Palvaila
Minna Matintupa
Marjukka Talvitie
Petri Vironen

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoitti tiistaina kehysriihen tuloksista. Riihessä ratkaistiin myös sairaalaverkon tulevaisuus.

Keskussairaaloita ei lakkauteta, mutta perusterveydenhuollon yöpäivystykset ja esimerkiksi raskaammat ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttävät leikkaukset loppuvat joillakin paikkakunnilla.

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari arvioi, että muutokset sairaalaverkkoon voivat vaikuttaa esimerkiksi kuntien ja kaupunkien elinvoimaan ja terveyspalvelujen henkilökuntaan.

– Henkilöstön liikkuvuuteen liittyvät kysymykset ovat nyt iso kohta. Sillä on myös merkitystä kuntatalouden kannalta, jos niin sanotusti hyväpalkkaiset henkilöt lähtevät kunnan alueelta pois.

Yle kysyi, miten muutokset tulevat näkymään eri hyvinvointialueilla.

Etelä-Savo

Yöaikaisen leikkaustoiminnan lakkaaminen tarkoittaa väistämättä muutoksia Savonlinnan keskussairaalan toimintaan, toteaa Etelä-Savon hyvinvointialueen terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen.

Savonlinnassa säilyy ympärivuorokautinen päivystys. Tarkemmat linjaukset erikoissairaanhoidon järjestelyistä jäävät hyvinvointialueiden päätettäviksi.

Savonlinnan keskussairaalan työntekijöitä mielenilmauksessa sairaalan sisäänkäynnillä.
Savonlinnan keskusairaalan työntekijät osoittivat tammikuussa mieltä vastustaakseen Savonlinnan ja Mikkelin sairaaloiden palveluiden supistamista. Arkistokuva. Kuva: Saara-Miira Kokkonen / Yle

Tarkempia muutoksia on Kuosmasen mukaan vielä liian aikaista linjata ennen kuin sosiaali- ja terveysministeriö saa valmiiksi erikoissairaanhoitoa koskevat asetusluonnokset.

Ympärivuorokautisen tehohoidon puuttuminen vaikuttaa myös siihen, millaista kirurgiaa sairaalassa voidaan tehdä. Esimerkiksi Savonlinnalle tärkeä tekonivelkirurgia on vaakalaudalla. Siinä mietityttävät esimerkiksi kirurgian turvallisuus ja tekijöiden riittävyys, kertoo Kimmo Kuosmanen.

Lappi

Lapin hyvinvointialueen terveysjohtajan Miia Palon mukaan on vielä liian aikaista ottaa kantaa konkreettisesti siihen, mikä muuttuu.

Merkittävää Lapin kannalta on se, että hallituksen linjaukset rajaisivat Kemin keskussairaalassa tehtäviä toimenpiteitä ja myös päivystystä enemmän kuin Lapin hyvinvointialueen oma valmistelu esittää.

Sairaalaverkoston uusimista pohtinut työryhmä esitti talvella vaihtoehtoja, joista hallitus tarttui nyt lievimpään. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) lupaa, että hallitus ei ota loppuja ehdotuksia käyttöön. Video: Jorma Vihtonen, Toni Määttä / Yle

Lapin hyvinvointialue esittää, että molemmissa Lapin keskussairaaloissa, Kemissä ja Rovaniemellä, jatkettaisiin elektiivistä eli suunniteltua ajanvarauksella tapahtuvaa leikkaustoimintaa myös niin sanotussa raskaammassa kirurgiassa.

Sen vuoksi myös päivystysvalmiutta ylläpidetään molemmissa sairaaloissa etenkin arkipäivisin ja -öisin. Tällä valmiudella molemmissa pystyttäisiin edelleen pääosin hoitamaan myös päivystysleikkaukset.

– Hallituksen esitys toisi tähän muutoksia, joiden tarkempaa arviointia tehdään sitä mukaa, kun saadaan lisätietoa ministeriön valmistelusta, Palo sanoo.

Joka tapauksessa ympärivuorokautinen päivystys jatkuisi sekä Kemissä, Rovaniemellä että Ivalossa.

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sairaalajohtaja Mikko Pietilä on huolissaan erityisesti leikkaussalien riittävyydestä. Salon sairaalan leikkaustoiminta on hänen mukaansa ollut tärkeä jonojen purkamisessa.

– Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on pakko saada tehostettua Tyksin kantasairaalan leikkaustoimintaa, jotta kaikki leikkaukset saadaan hoidettua.

Asukkaille yöpäivystyksen päättyminen Salon sairaalassa merkitsee palvelutason laskua. Pietilä ei usko, että yöpäivystyksen lakkauttaminen Salossa aiheuttaa potilasryntäystä Turkuun.

Yöpäivystyksestä on Varsinais-Suomessa jo aikaisemmin luovuttu Uudenkaupungin ja Loimaan sairaaloissa. Tämä ei Pietilän mukaan kasvattanut potilasmääriä merkittävästi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

– Useimmat asiat voivat odottaa seuraavaan aamuun. Toisaalta vakavat sairaudet ovat sellaisia, joissa todennäköisesti on potilaan kannalta paraskin mennä suoraan Tyksiin, Pietilä sanoo.

Keski-Suomi

Jämsässä hallituksen säästöt merkitsevät Jokilaakson sairaalan yöpäivystyksen päättymistä vuoden 2026 alusta alkaen.

Tällä hetkellä Keski-Suomen hyvinvointialueella on Jokilaakson sairaalassa poikkeuslupa yöaikaiseen perusterveydenhuollon päivystykseen tämän vuoden loppuun saakka. Poikkeusluvalle on haettu sosiaali- ja terveysministeriöltä jatkoa vuoden 2025 loppuun saakka, mutta luparatkaisua ei ole vielä saatu.

Mies kävelee Jokilaakson sairaalan edessä.
Kun yöpäivystys loppuu Jokilaakson sairaalassa, palvelut keskitettäsiin jatkossa Jyväskylässä sijaitsevaan sairaala Novaan. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Yöpäivystyksen päättyminen Jämsässä on osa sairaalaverkkoa pohtineen työryhmän esityksen ensimmäistä vaihetta, jonka hallitus aikoo toteuttaa osana säästötoimiaan.

Jämsän yöpäivystys on ollut karsittavien listalla myös Keski-Suomen hyvinvointialueen omissa palveluverkkosuunnitelmissa. Niissä esitetään, että Keski-Suomen yöaikainen päivystys ja sairaalassa toteutettava erikoissairaanhoito keskitettäisiin jatkossa sairaala Novaan Jyväskylään.

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaalla Oulaskankaan sairaalassa ympärivuorokautinen leikkaussalivalmius loppuisi vuoden 2026 alussa. Sen jälkeen leikkauksia, joiden jälkeen potilas tarvitsee osasto- tai tehohoitoa, ei enää tehdä.

Päiväkirurgisia leikkauksia voidaan kuitenkin tehdä jatkossakin.

– Tällä hetkellä Oulaskankaan sairaalassa tehdään vuosittain runsas määrä polven ja lonkan tekonivel-leikkauksia eli varsin vaativaa ja laajaa kirurgiaa, Pohteen hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma sanoo.

Muun muassa tällaisia leikkauksia ei enää vuoden 2026 alun jälkeen tehtäisi. Luoman arvio on, että tästä tuleva vuotuinen säästö olisi noin 4–6 miljoonaa euroa.

Säästövaikutuksia on myös Raahen sairaalaan: sen yöpäivystys lakkaa viimeistään vuoden 2025 lopulla. Sen jälkeen yöllä päivystyshoitoa tarvitsevien on matkustettava noin tunnin ajomatkan päähän Ouluun.

Luoma toteaa, että kehysriihen linjausten toteutuessa potilasmäärät kasvavat uudessa Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Uutta sairaalaa otetaan osittain käyttöön tämän vuoden lopulla ja seuraavia osia ensi vuoden lopulla.

– Onneksi uuden sairaalan tiloja on laajalti saatu käyttöönotettua ennen kuin kehysriihen linjaukset ovat mahdollisesti tulossa, Luoma toteaa.

Hallitus tavoittelee terveydenhuollon supistuksilla 26 miljoonan euron säästöä vuodesta 2026 alkaen. Video: Jan Finne, Antro Valo / Yle

Pohjois-Savo

Iisalmen ja Varkauden sairaaloiden yöpäivystys päättyy hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2025 lopussa.

Yöaikainen päivystys keskittyy jatkossa Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Jouni Kurolan mukaan päivystysyksiköiden tehtävänä on hoitaa vakavia tilanteita, jotka eivät voi odottaa vastaanottoaikaa.

– Päivystyksestä voidaan siirtää potilaita maakunnan eri vuodeosastoille.

Iisalmen sairaala.
Pohjois-Savossa yöpäivystys päättyisi Iisalmen sairaalan lisäksi myös Varkauden sairaalasta. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Pohjois-Savossa on käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistus, jossa aiotaan vähentää terveyskeskusten ja -asemien määrää.

Lopulliset päätökset palveluiden uudistamisesta Iisalmessa ja Varkaudessa tehdään tänä kesänä. Päätösten jälkeen alkaa varsinainen käytännön suunnittelu, miten palvelut järjestetään yöpäivystyksen päättymisen jälkeen.

– Tavoitteena on järjestää palvelut siten, että ambulansseihin, kuljetusvälineisiin tai henkilöstöön ei tarvitse sijoittaa lisää.

Kymenlaakso

Leikkausten myötä Kouvolan Ratamokeskuksesta päättyy yöpäivystys vuoden 2025 lopussa. Ratamokeskus on sairaala ja sote-keskus.

Vastuuylilääkäri Kimmo Salmio arvelee, että sairaalakeskuksen kokeneimmat lääkärit siirtyvät muualle ja Ratamokeskus joutuu siirtämään suuren osan potilaistaan Kotkan keskussairaalaan. Kotkan ja Kouvolan välimatka on noin 60 kilometriä.

Yöpäivystyksessä käy Salmion mukaan keskimäärin 13 potilasta yössä, mutta vaihteluväli on suuri. Esimerkiksi poliisi saattaa tuoda potilaita poliisivankilasta arvioitavaksi öisinkin.

Salmio arvelee, että yöpäivystyksen lakkauttamisesta tulevat kärsimään eniten aivoverenkiertohäiriöistä kärsivät ja iäkkäät potilaat.

Suosittelemme