Ukrainalla on tällä hetkellä suuria vaikeuksia puolustautua Venäjän kasvavaa sotavoimaa vastaan. Suurimpia taisteluja on viime päivinä käyty Bahmutista noin viisi kilometriä länteen sijaitsevan Tšasiv Jarin kaupungin laidoilla.
Tšasiv Jar on sotilastaktisesti tärkeämpi kohde kuin Bahmut tai esimerkiksi Ukrainan alkuvuodesta menettämä Avdijivka. Tšasiv Jar sijaitsee kukkulalla, joka hallitsee alavaa maaseutua. Ennen sotaa kaupungissa oli noin 12 000 asukasta.
Jos Venäjä onnistuu valtaamaan Tšasiv Jarin, on sillä etulyöntiasema tulittaa alempana puolustautuvia ukrainalaisia ja siten helpompi työ edetä lähiseudun suurempiin asutuskeskuksiin Kostjantynivkaan ja Kramatorskiin.
Sotilasasiantuntijat ovat ounastelleet, että Venäjä aloittaa vielä ennen kesää suurhyökkäyksen. Ukrainan armeijan tilanne on hyvin vaikea, koska länsimaiden materiaalituki on huvennut ja esimerkiksi tykistön ammuksista ja ilmatorjuntaohjuksista on ankara pula. Venäjällä olisi siis otollinen tilanne hyökätä.
Yksi tärkeimmistä syistä, miksi Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan, oli Donetskin alueen ottaminen Venäjän haltuun. Kramatorsk ja sen vieressä oleva Slovjansk ovat Donetskin suurimpia kaupunkeja.
Käihkö: Ukraina tehnyt pahoja virheitä
Sotatieteen tohtori Ilmari Käihkö huomauttaa, että Tšasiv Jar olisi kyllä hyvä tukikohta-alue venäläisille, jos he saavat sen haltuunsa. Mutta samalla tavalla se on nyt hyvä paikka ukrainalaisille puolustajille. Venäläisillä tulee olemaan vaikea ja paljon uhreja vaativa työ vallata kaupunki.
Ukrainan sotaa seurannut sotahistorioitsija Emil Kastehelmi on julkaissut X-viestiketjun, jossa hän analysoi Tšasiv Jarin tilannetta. Kastehelmi mainitsee myös, että Ukraina on rakentanut kaupunkiin puolustuslinnoitteita.
Kastehelmen julkaisemassa kuvassa näkyy laudoitettuja juoksuhautoja, jotka ovat melko heiveröisiä linnoitteiksi.
Käihkö ei tunne Tšasiv Jarin linnoitteita tarkemmin, mutta hänen mukaansa Ukraina aloitti linnoitustyöt aivan liian myöhään, viime vuoden lopulla.
– Tämä oli Ukrainalta suuri virhearviointi, Käihkö toteaa.
Taustalla oli halu näyttää, että Ukraina etenee, vaikka etenemiseen ei enää ollut resursseja, Käihkö kertoo. Hän harmittelee, ettei linnoitustöitä tehty edes kriittisillä rintamanosilla.
– Olen puhunut rintamalla olleiden ukrainalaissotilaiden kanssa. He puhuivat jo viime kesänä, että venäläiset osaavat linnoittaa, ukrainalaiset eivät osaa. Kun venäläiset valtaavat jonkuin alueen, he alkavat linnoittaa sitä saman tien. Ukrainalaiset eivät ala.
Nyt on kysymys siitä, onko Ukrainalla resursseja edes puolustautua.
Käihkö pohtii, ovatko Ukrainan puolustustarvikkeet todella niin lopussa kuin he sanovat, vain onko kyse vain puheesta, jolla yritetään kiihdyttää avunsaantia. Jos tilanne on niin huono kuin Ukraina sanoo, Venäjän läpimurto voisi olla mahdollinen.
Ukraina ei myöskään ole juuri varautunut Venäjän isoon hyökkäykseen. Esimerkiksi liikekannallepanolaki uudistettiin vasta aivan hiljattain.
Ukrainan todellinen pelonaihe
Käihkö pohtii, onko Venäjän aikeena kuitenkaan tehdä suurhyökkäystä, vaikka tilanne olisi kuinka otollinen. Tämä sota on osoittanut, että hyökkäys syö valtavasti enemmän voimavaroja kuin puolustaminen.
Käihkö arvelee, että Venäjä tarvitsisi joka tapauksessa lisää miesvoimaa, jotta läpimurtotaistelu voitaisiin käydä. Jos jonkinlainen mobilisointi tehtäisiin nyt, riviin saataisiin miehiä vasta kuukausien päästä.
Venäjälle helpoin ratkaisu voisi olla nykyisen junnaavan etenemistavan jatkaminen, Käihkö pohtii. Tämä tarkoittaa armotonta tykistötulta ja ilmapommituksia, joilla sodan jalkoihin jäävät Ukrainan kaupungit tuhotaan ja sitten vallataan. Liitopommeilla tehdään asutuskeskuksista käytännössä asumiskelvottomia.
– Venäjällä on puhuttu, että luodaan ”harmaa alue”, eli puskurivyöhyke. Se voisi nimellisesti kuulua Ukrainaan, mutta Ukraina ei tee sillä mitään, eivätkä ukrainalaiset voi asua siellä.
Venäjän valtaamat kaupungit ovat sodan alusta lähtien muuttuneet raunioläjiksi, mutta myös Harkovassa ja Hersonissa normaali elämä on mahdotonta Venäjän tulituksen takia, Käihkö kertoo.
– Tämä on se Ukrainan pelko. Ja jos Venäjä pääsee etenemään lähemmäs suuria kaupunkeja, niistä on pakko evakuoida asukkaat pois.
Olennaista on, mikä on Venäjän tavoite, ja etenkin tämänhetkinen tavoite, koska tavoitteetkin muuttuvat realiteettien muuttuessa.
Mikä on sodan suuri kuva?
Käihkö pitää todennäköisimpänä, että sota jatkuu junnaavana suunnilleen entisellään. Venäjä varmasti kyllä harkitsee suurhyökkäystä.
Suurhyökkäys voi olla Venäjän kannalta myös huono ratkaisu, sillä se saattaa kiihdyttää lännen aputoimituksia.
– Kiireen tuntu on meiltä [Ukrainan tukijoilta] lähes hävinnyt. Kriittinen tilanne, eli Venäjän hyökkäys, voisi saada meidät ymmärtämään, että sota voi kääntyä Ukrainan kannalta hyvin huonoon suuntaan.
Sodan suuri kuva on Käihkön mukaan nyt se, että Ukraina on heikentynyt ja Venäjä vahvistunut, mutta ei silti pääse tavoitteisiinsa.
Venäjä ei kykene vaikuttamaan Ukrainan kansainväliseen asemaan eikä sisäpolitiikkaan.
– Venäjä saattaa vallata Tšasiv Jarin, mutta se ei ole sodan kohtalonkysymys. Tšasiv Jarin jälkeen tulee uusia ja uusia kaupunkeja. Kysymys on siitä, mihin Ukraina saa luotua puolustuslinjan, johon Venäjä pysäytetään, Käihkö kiteyttää.
Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käsiteltiin 13.4. Ukrainan ammustilannetta.
Lähde: Reuters