Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt puiden kuolleisuutta, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus. Tutkijat havaitsivat, että pystyyn kuolleiden puiden tilavuus on kymmenkertaistunut kuuden vuoden aikana.
Puukuolleisuus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä maailmanlaajuisesti. Syyllisinä ovat vaikeat kuivuuskaudet, äärimmäinen kuumuus ja kaarnakuoriaisten lisääntyminen. Riskien odotetaan pahenevan, mikäli ilmasto muuttuu ennusteiden mukaisesti.
Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Samuli Junttilan johtamassa tutkimuksessa kehitettiin syväoppimisalgoritmi, joka tunnisti yksittäiset pystyyn kuolleet puut yli 117 tuhannen hehtaarin metsäalueelta. Tutkijaryhmän kehittämä tekoäly analysoi vuosina 2017, 2020 ja 2023 Kaakkois-Suomessa otettuja ilmakuvia.
Tähän mennessä puukuolleisuuden havainnot ovat perustuneet pääasiassa manuaalisiin kenttätutkimuksiin.
– Tarvitsemme ajankohtaista tietoa puuston kuolleisuudesta globaalisti. Tällä hetkellä tietomme metsissä tapahtuvista muutoksista ovat hyvin rajalliset, mikä rajoittaa kykyämme ennustaa, kuinka puille käy lämpenevässä ilmastossa, Junttila kertoo.
Samuli Junttilan mukaan tutkimuksessa kehitetty menetelmä mullistaa metsien terveyden tiedonkeruun. Uudet tekoälymenetelmät mahdollistavat tarkan, ajankohtaisen ja laajan tiedon keräämisen puuston kuolleisuudesta. Menetelmillä voi kerätä lähitulevaisuudessa paljon lisää tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat metsien resilienssiin.
Kuolleisuus suurinta kuusikoissa
Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa on havaittu viime vuosina laajoja metsätuhoja. Samuli Junttilan mukaan laajoja metsätuhoja on luvassa lähivuosina myös Suomessa, mikäli nykyinen kehitys jatkuu.
Kuolleen puun määrän kasvun lisäksi tutkimusaineistosta selvitettiin, minkälaisissa metsissä kuolleisuus on suurinta. Suurin osa pystyyn kuolleesta puusta havaittiin kuusivaltaisissa metsissä, tuoreilla ja rehevillä kasvupaikoilla.
Puiden kuolleisuus kasvoi tutkimusjakson aikana erityisesti aiempaa merkittävästi nuoremmissa metsissä. Samoin kuivempien kasvupaikkojen osuus kuolleiden puiden kasvupaikkoina kasvoi hieman.
– Tutkimus vahvistaa käsitystäni siitä, että puhtaiden kuusikoiden kasvattaminen ei ole järkevää. Tarvitsemme monimuotoisia ja eri-ikäisrakenteisia metsiä, jotka ovat vähemmän alttiitta yksittäisille häiriötekijöille, kuten kaarnakuoriaisille, Junttila sanoo.