Keväällä 2020 Kari Karhu oli menettää yöunensa.
Pitkän linjan yrittäjä oli juuri päättänyt rakennuttaa uuden Energy-kuntokeskuksen Kuopioon. Investoinnin hinta oli noin kolme miljoonaa euroa.
Sitten tuli korona, ja kaikki muuttui epävarmaksi.
– Rakentamista ei enää voinut perua. Hieman hirvitti, mutta sali ei onneksi nojannut pelkkään painoilla treenaamiseen, Karhu muistelee.
Nyt Karhulla on jälleen uusi sali auki. Joensuun Hukanhaudalle huhtikuussa avattu Energy on vielä Kuopionkin salia kalliimpi.
Tällä kertaa miljoonien pistäminen peliin ei tuntunut niin pahalta kuin muutama vuosi sitten.
– Laadukkaille, uusille kuntokeskuksille on kysyntää, Karhu sanoo.
Usko alaan on palannut
Suomessa on tällä hetkellä runsaat 2100 kuntosalia tai -keskusta. Ennen korona-aikaa määrä oli voimakkaassa kasvussa. Kasvu taittui, kun koronarajoitukset sulkivat saleja ympäri maan.
Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistyksen toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bisterin mukaan ala on taas kasvu-uralla.
– Etenkin muutamat ketjut laajentavat nyt voimakkaasti. Usko siihen, että hyvinvointiin ja liikkumiseen satsataan entistä enemmän, on palannut, Hämäläinen-Bister sanoo.
Yksi alaan voimakkaasti investoivista ketjuista on oululainen Liikku. Sen 52 kuntosalista suuri osa on avattu parin viime vuoden aikana. Vauhtia ei aiota hidastaa.
– Tavoitteena on, että vuonna 2027 saleja olisi noin sata. Meitä kiinnostaa jokainen yli 20 000 asukkaan kaupunki, toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi kertoo.
Pelkona alv-korotus
Vaikka kuntosalien ja -keskusten tilanne näyttää hyvältä, moni yrittäjä on edelleen tiukilla. Koronan jälkeen alaa ovat kurittaneet energian hinnannousu, inflaatio ja ostovoiman heikentyminen.
Nyt salien ylle on noussut uusi, tumma pilvi maamme hallituksen suunnalta.
– Liikuntapalveluiden arvonlisäveroa aiotaan korottaa 10 prosentista 14 prosenttiin, mikä olisi järjetöntä. Jos vero nousee, suurin osa yrityksistä joutuu siirtämään sen hintoihin, Riihijärvi sanoo.
Myös yleisen arvonlisäveron korotus 24:sta 25,5 prosenttiin osuu liikuntapalveluihin, muun muassa henkilökohtaiseen ohjaukseen ja valmennukseen. Joensuulaisen kuntokeskuksen aktiivikävijät olisivat mahdollisista hinnankorotuksista harmissaan.
Riitta Hämäläinen-Bister uskoo, että päättäjät vielä peruvat osan veronkorotuksista, koska ne eivät kannusta suomalaisia liikkumaan. Kuntokeskusala haluaa herättää myös laajempaa keskustelua siitä, miten yksityiset yritykset voisivat tuottaa palveluita hyvinvointialueilla ja kunnissa.
– Yhteistyöllä ja työnjaolla saisimme kustannustehokkaita palveluita vähentämään sosiaali- ja terveyskuluja. Liikunnan palvelusetelit tulisi ottaa käyttöön, Hämäläinen-Bister sanoo.