Metsähallitus ennakoi, että poronhoitoalueen karhunmetsästyslupiin voi kohdistua entistä kovempaa kysyntää ensi syksynä.
– Varaudumme siihen, eteläisestä Suomesta tulevat karhunpyytäjät ovat kiinnostuneet enemmän poronhoitoalueen karhunmetsästyksestä, sanoo Metsähallituksen metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala.
Syynä paineen kasvulle on korkeimman hallinto-oikeuden viime vuonna tehdyt päätökset, jotka totesivat kannanhoidollisen metsästyksen lain vastaisiksi. Poronhoitoalueella karhumetsästys tapahtuu kiintiömetsästyksenä ministeriön asetuksella.
Sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi poronhoitoalue halutaan jakaa neljään eri metsästysalueeseen, joilla on omat lupakiintiönsä. Alueen jako ei vaikuta metsästettävien karhujen määrään, vaan karhunpyyntilupien määrästä päättää maa- ja metsätalousministeriö.
– Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa tässä sitä, kuinka paljon metsästäjiä voi alueella olla, sanoo Putaala.
Ilman jakoa paine kohdistuisi käytännössä sinne, missä karhuja on eniten, eli Hyrynsalmen, Suomussalmen ja Kuusamon alueelle. Luvilla rajoitetaan metsästäjien määrää yhteen per 1 000 hehtaaria, paitsi porosaamelaisten kotiseutualueella yhteen per 1 500 hehtaaria.
Uusi aluejako voimassa jo tulevalla jahtikaudella
Putaalan mukaan uuden jaon toivotaan olevan voimassa jo tulevalla jahtikaudella, joka alkaa 20. elokuuta. Metsästys poronhoitoalueella päättyy, kun ministeriön määrittämä karhukiintiö on täyttynyt tai viimeistään 31. lokakuuta.
Aiemmin Metsähallitus on myynyt poronhoitoalueelle yhtä metsästyslupaa, joka on kattanut valtion maat koko poronhoitoalueella. Lupa on jaettu itäiseen ja läntiseen poronhoitoalueeseen.
Metsähallitus kuulee suunnitelmasta vielä poronhoitoalueen riistanhoitoyhdistyksiä, Paliskuntain yhdistystä, Suomen Metsästäjäliiton neljää piiriä, Saamelaiskäräjiä, Kolttien kyläkokousta sekä maa- ja metsätalousministeriötä.