Osa lestadiolaisista on ryhtynyt rajoittamaan perheen lapsilukua. Se näkyy siinä, että syntyvien lasten määrä on kääntynyt laskuun myös kunnissa, joissa on paljon lestadiolaisperheitä.
Yle kysyi verkossa ihmisten kokemuksia aiheesta ja sai lähes 300 vastausta. Noin kaksi kolmasosaa vastanneista kertoi, ettei ole päättänyt pienemmästä lapsiluvusta. Yksi kolmasosa taas kertoi rajoittaneensa lapsilukua.
Haastatellut esiintyvät jutussa nimettöminä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Heidän henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.
Yhteiskunnan muutoksiin viittaa myös vahvasti liikkeen yhteydessä elävä kuuden lapsen äiti.
– Nykyisin vanhoillislestadiolaiset nuoret haaveilevat kouluttautumisesta ja reppureissuista Aasiaan tai Australiaan eivätkä välttämättä Marimekon verhoista pellon laidalla olevan omakotitalon ikkunassa, nainen sanoo.
En halua lapsilleni ja itselleni elämää, jossa ei ole aikaa kaikille lapsille ja koko elämä pyörii kodin ympärillä.
Mies, 23
Ylen haastattelema kuuden lapsen lestadiolaisisä sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että liikkeen sisällä on tapahtumassa muutos ehkäisykannassa sallivampaan suuntaan. Hänen mukaansa keskustelu ei kuitenkaan ole avointa.
– Jos oppeja vähänkin kyseenalaistaa, on jo lähtökohtaisesti väärässä.
Mies kertoo päättäneensä vaimonsa kanssa pienemmästä lapsimäärästä, koska he halusivat taata riittävästi aikaa ja huomiota lapsilleen - ja tuleville lapsenlapsilleen.
– Normaali tilanne yhteisössä on se, että lapsenlapsia voi olla 50 tai 100, eivätkä isovanhemmat ole mukana heidän elämässään.
Yhteiskunnan muutos ulottuu myös lestadiolaisiin
Esimerkiksi pienessä Perhon kunnassa Keski-Pohjanmaalla lapsia syntyy alle puolet vähemmän kuin kymmenisen vuotta sitten.
Tilastokeskuksen mukaan syntyvyyden lasku näkyy kaikissa kunnissa.
Aluekehitysasiantuntija Timo Aron mukaan suurin syy pienten paikkakuntien syntyvyyden laskuun on se, että nuoret ovat pitkään muuttaneet työn ja opintojen perässä kaupunkeihin. Se on pienentänyt hedelmällisten naisten määrää pikkukunnissa.
Aro muistuttaa, että syntyvyys on laskenut huomattavasti koko Suomessa. Hänen mukaansa on mahdotonta tietää, mikä on vanhoillislestadiolaisten perhekoon merkitys väestökehitykselle, koska herätysliikkeeseen kuulumista ei tilastoida.
Aron mukaan voidaan silti vahvasti olettaa, että myös vanhoillislestadiolaisten syntyvyys on laskenut, koska lasku on kokonaisuudessaan niin suuri.
Vielä vaikeampaa on olla varma laskun syistä – niin koko väestön tasolla kuin vanhoillislestadiolaisten keskuudessa.
Hänen mukaansa syitä voivat esimerkiksi olla ehkäisyn käyttäminen, parin löytämisen vaikeudet, lapsettomuus ja se, että ensimmäinen lapsi saadaan aiempaa vanhempana.
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksestä vastattiin Ylelle sähköpostitse, että liikkeen virallinen näkemys lasten saamiseen ei ole muuttunut. Ehkäisy ei ole sallittua.
Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtajan Hanna Salomäen mukaan yhteiskunnan murros heijastuu vanhoillislestadiolaisiin perheisiin ja niiden rakenteeseen: naisten ja miesten roolit ovat muuttuneet yhä enemmän samankaltaisiksi.
Toivottavasti ajatus ehkäisystä henkilökohtaisena päätöksenä, ei yhteisön sääntönä, on yleistymässä
Nainen, 22
Ehkäisymyönteisyys leviää liikkeessä
Liikkeessä pappina ja puhujana toiminut, kuusi vuotta sitten siitä eronnut Miika Koskela muistelee, että liikkeessä tapahtui muutoksia jo silloin, kun hän oli siinä vielä mukana. Hänen mukaansa esimerkiksi sitä tuotiin esille, että mielenterveydellisten syiden vuoksi on hyväksyttävää rajoittaa lapsilukua.
Koskela arvelee, että sen jälkeen omaa harkintaa on viety pidemmälle, mikä näkyy nyt pienentyneinä perhekokoina.
Uskonnollisuuden muutoksia kartoittanut tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä sanoo, että vanhoillislestadiolaisissa on selvästi aiempaa enemmän niitä, joiden mielestä ehkäisy on yksityisasia.
Raamatussa on mielestäni enemmän kohtia, jotka tukevat perhesuunnittelua kuin kohtia, jotka sen kieltävät.
Nainen, 29
Ylen haastattelema viiden lapsen isä ihmettelee, että perhekoosta on edelleen vaikea puhua julkisesti.
– Minun mielestäni on aika hauska, että siitä ei voi keskustella, kun kaikki tietävät sen kuitenkin. On ihan yleistä, ettei enää ole niitä isoja perheitä, hän sanoo.
Väitöskirjan herätysliikkeistä tehneen Hanna Salomäen mukaan liike näyttäytyy ulospäin edelleen yhtenäisenä. Sosiaalinen media on kuitenkin avannut väylää keskustelulle julkisuudessa.
Sohlbergin mukaan liikkeen johdossa varmasti tiedostetaan ero virallisen linjan ja joidenkin jäsenten toiminnan välillä. Hän kuitenkin arvioi, että näköpiirissä ei ole, että liikkeen virallinen kanta olisi muuttumassa.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.