Angry Birdsista ja Slushista tutun yrittäjän Peter Vesterbackan vuonna 2020 lanseeraama Finest Future-hanke on otettu myönteisesti vastaan suomalaisissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
Asia selviää Ylen oppilaitoksille toimittamasta kyselystä, johon saatiin vastaukset 29 oppilaitoksesta.
Hanke myy ulkomaisille nuorille opintokokonaisuuksia, joissa nuoret voivat opiskella suomen kieltä. Kun opiskelija on läpäissyt kielikokeen, hän voi hakea suomalaisiin toisen asteen oppilaitoksiin.
Ensimmäiset ylioppilaat kirjoittivat tänä keväänä.
– Opinnot ovat sujuneet kuten suomalaisilla. Avaimet onnistumisiin ja syyt vaikeuksiin ovat olleet yksilöllisiä, eivätkä kansainväliset opiskelijat muodosta millään tavalla homogeenista ryhmää, sanoo rehtori Mari Fabig Kankaanpään ja Honkajoen yhteislukiosta.
Moni Suomeen lukioon tulleista suunnittelee myös jatko-opintoja ja työllistymistä täällä.
Lukiot saavat omansa
Vesterbackan yritys saa tuloja kielikursseista. Lisäksi yritys perii lukioilta 2 500 euron suuruista markkinointirahaa.
Taustalla on Vesterbackan visio ja huoli siitä, että Suomesta loppuvat koulutetut osaajat ja vajetta pitää täydentää ulkomailta.
Pienten kuntien lukiot saavat omansa valtionosuuksina. Kuntaliiton mukaan keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2023 oli 7630 euroa per opiskelija.
Opiskelijoita on tullut Suomeen Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.
– Opinnot ovat sujuneet hyvin. Luonnollisesti suomen kielen taidossa on vielä puutteita, joten opinnot painottuvat tällä hetkellä vielä paljon suomen kielen harjoitteluun, sanoo rehtori Tuula Väisänen Puolangan lukiosta.
Kaunis luonto ja onnellinen elämä
18-vuotias iranilainen Bardia Pirayesh tuli Kurikkaan kahdeksan kuukautta sitten ja on lukion ensimmäisellä luokalla. Hän opiskeli suomea yhdeksän kuukautta verkko-opintoina ennen kuin saapui Etelä-Pohjanmaalle.
– Kuulin, että Suomi on hyvä maa ja täällä on onnellinen elämä. Täällä on hieno luonto.
Haasteina ovat olleet kieli ja se, että Bardia asuu Suomessa yksin. Opinnot ovat sujuneet muuten hyvin, mutta historia ja yhteiskuntaoppi ovat tuoneet haasteita.
– Yritän harjoitella kieltä joka päivä. Ajattelen, että moni maahanmuuttaja asuu yksin ja hekin jaksavat, Bardia sanoo.
Hän aikoo jatkaa opintoja Suomessa. Tietotekniikka kiinnostaa.
Vietnamilainen Thi Che tuli Kurikkaan 10 kuukautta sitten.
– Tämä on vieraanvarainen ja rauhallinen kaupunki, jossa on yhteisöllinen ilmapiiri. Se on helpottanut sopeutumista, Thi sanoo.
Hän ei vielä osaa sanoa, mitä tekee lukion jälkeen.
– Tärkein tavoite on opiskella yliopistossa ja jatkaa sen jälkeen työelämää Suomessa.
Vesterbackan haaveena on ollut, että vuoteen 2028 mennessä Suomessa olisi 15 000 Finance Futuren kautta tullutta opiskelijaa. Tavoite on vielä kaukana.
– Hankkeen kautta on tullut nyt noin tuhat lukiolaista. Tänä vuonna tulee noin tuhat lisää. Opiskelijat ovat motivoituneita ja ovat jatkamassa opintojaan eteenpäin, hän sanoo.
Kieli tuo haasteita
Monesta koulusta kerrotaan, että kielikurssista huolimatta opinnot suomeksi ovat tuottaneet monille vaikeuksia.
– Osalla opintopistemäärä on jäämässä pieneksi. Suurin haaste on suomen kielen osaamisessa, sanoo Vesannon lukion hallinnollinen rehtori Jaana Ruuskanen.
Lukiossa on kuusi hankkeen kautta tullutta opiskelijaa Kiinasta, Vietnamista ja Myanmarista.
Merikarvian lukiossa tulijoita on 13. Rehtori Marja Kallio sanoo, että kielitaito on kehittynyt opintojen edetessä. Motivaatiokin on korkealla.
– Opiskelijat haluavat jäädä Suomeen suorittamaan korkeakouluopintoja. Pääosalla tavoitteena on yliopisto-opinnot.
Hanke on saanut kritiikkiäkin. Ylen tekemien taustahaastattelujen perusteella välit vastuuministeriön kanssa ovat vähintäänkin haastavat.
Kiistaa on ollut esimerkiksi siitä, miten paljon ulkomaalaisten opiskelijoiden suuri määrä tulee vaikuttamaan kouluverkon lakisääteiseen rahoitukseen.
Jäävätkö nuoret Suomeen?
Kurikan lukion rehtori Aino Pitkäkoski on ilahtunut siitä, että ulkomailta tulevat nuoret ovat aikeissa jäädä Suomeen.
– Kyllä se ajatus heidän puheissaan ainakin vilisee. Eiväthän suomalaisetkaan nuoret tiedä, jäävätkö he Suomeen ja mikä on heidän tulevaisuutensa. Se on aina suuri mysteeri ja yllätys.
Pitkäkoski haluaa ajatella hanketta positiivisesti.
– Meillä on täällä lahjakkaita nuoria, joista olen tosi kiitollinen ja ylpeä. Toivon, että he löytävät kiinnostavan koulutuspaikan ja oman ammattinsa. Suuri toive on myös, että he jäävät Suomeen.
Muitakin väyliä Suomeen tuloon on
Rantasalmen lukioon Finest Futuren kautta on tullut opiskelijoita vuodesta 2021 alkaen. Ulkomaisia opiskelijoita on nyt kahdeksan, mutta vain puolet heistä on hakeutunut kouluun Finest Futuren kautta.
Muut ovat järjestäneet itselleen opiskelupaikan ilman välikäsiä olemalla yhteydessä koulun rehtoriin.
Rehtori Katja Koivunoro ei tiedä, mitä kautta nuoret ovat saaneet idean hakeutua Suomeen. Yhteydenottoja alkoi tulla sen jälkeen, kun Rantasalmen lukio mainittiin Finest Futuresta kertovissa ulkomaisissa lehtijutuissa.
– Me haastattelemme heidät suomeksi. Meillä on muutamia kikkoja, joilla saamme FF-ohjelman ulkopuolisten hakijoiden kielitaitoa selville ilman varsinaista kielikoetta.
Eräästä vietnamilaisesta koulusta tuli aiemmin opiskelijoita Rantasalmelle Finest Futuren kautta. Sittemmin vietnamilainen koulu on kuitenkin jatkanut yhteistyötä Rantasalmen kanssa ilman yhtiötä välikätenä.
Koivunoro ei ole vielä päättänyt, jatkaako lukio yhteistyötä Finest Futuren kanssa tämän lukuvuoden jälkeen.
Hän on kokenut yhteistyön Vesterbackan yhtiön kanssa sujuneen hyvin. Yhteyshenkilöiden vaihtuvuus on kuitenkin ollut suurta.
– Koululle tilanteen on tehnyt sekavan oloiseksi ohjelmien nopea vaihtuminen.
Pelkkää koulua
Uzbekistanista kotoisin oleva Mukhabbat Khatamova on Rantasalmen lukion abiturientti. Hän haaveili ulkomailla opiskelusta jo lapsena.
Opiskelu ja elämä Rantasalmella ovat pitkälti vastanneet ennakko-odotuksia. Pienelle paikkakunnalle sopeutuminen oli aluksi vaikeaa.
– Täällä ei ole oikein muuta kuin koulunkäyntiä.
Khatamova ei ole saanut suomalaisia kavereita, vaikka on osallistunut esimerkiksi ompelukurssille ja musikaalin tekoon.
Opettajat ovat auttaneet arjen sujumisessa. Finest Future -ohjelmasta on oltu usein yhteydessä ja tarjottu esimerkiksi nettikursseja opiskelujen tueksi.
Khatamova kehottaa kansainvälisiä opiskelijoita hakeutumaan kaupunkeihin.
– Pienellä paikkakunnalla ihmiset eivät juttele niin paljon kuin kaupungeissa. Ja mitä enemmän puhut suomea, sitä paremmin sen opit.