Pitkään pysyneet jäät ovat johtaneet hapen määrän vähenemiseen Pohjois-Pohjanmaan järvissä

Happea on ollut vähäisesti etenkin matalissa järvissä. Hapen puute vedessä voi johtaa esimerkiksi kalojen kuolemiin.

Anonyymi henkilö mittaa jään paksuutta.
Jään paksuus vaihteli Pohjois-Pohjanmaalla maalis-huhtikuussa 50–80 senttimetriin. Havainnekuva. Kuva: Esa Huuhko / Yle
Nuutti Ruokangas

Pitkä järvien jäätyminen on vaikuttanut Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanteeseen tänä talvena. Happi on ollut vähissä etenkin rehevissä ja matalissa järvissä, tiedottaa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus.

Ely-keskus selvitti maalis-huhtikuun aikana 38 järven happitilannetta Pohjois-Pohjanmaalla.

Aikaisin syksyllä tullut jääpeite on vaikuttanut hapen määrään etenkin matalissa ja rehevissä järvissä. Jääpeitteen vuoksi happea ei liukene ilmasta vesistöön.

Etenkin Oulun Papinjärvessä ja Niilesjärvessä sekä Ainalinjärvessä Haapavedellä happitilanne oli ely-keskukseen mukaan heikko. Happi oli lähes lopussa muun muassa Komujärvessä Pyhäjärvellä, Pudasjärven Jaurakaisjärvessä ja Haapaveden Kuusaanjärvessä.

Myös joissain syvemmissä järvissä hapen määrä lähellä pohjaa oli vähissä, ely-keskukselta kerrotaan. Syvemmissä järvissä hapen määrä voi vähentyä pohjan läheltä kun eri lämpötiloissa olevat vesikerrokset eivät sekoitu keskenään.

Hapen puute vedessä voi johtaa kalojen kuolemiin. Esimerkiksi Sievin Jyringinjärvessä oli tullut ilmoituksia kalakuolemista ja happi oli järvestä melkein lopussa. Osa kalalajeista pystyy elämään pienemmissä happipitoisuuksia toisia paremmin, esimerkiksi kuha, ahven ja lohikalat tarvitsevat paljon happea.

Ely-keskuksen mukaan happitilanne voi heikentyä vieläkin jäiden lähdön viivästyessä. Järvien jäänpaksuus Pohjois-Pohjanmaalla vaihteli maalis-huhtikuussa keskimäärin puolesta metristä 80 senttimetriin.

Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta.

Suosittelemme