Juupajoen tiistaisessa poliisioperaatiossa kuoli mies, joka elämänsä aikana sai useita tuomioita erilaisista rikoksista. Tuorein vankeustuomio oli vain puolen vuoden takaa.
Henri Pekka Juhani Åman, 46, tuomittiin viime lokakuussa kahdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen useista rikoksista.
Tuomio tuli muun muassa törkeästä pahoinpitelystä ja vapaudenriistosta. Åman puukotti, potki ja kuristi puolisoaan ja piti tätä vankinaan viime vuoden tammikuussa.
Åman valitti tuomiosta hovioikeuteen ja odotti sen käsittelyn alkamista vapaalla jalalla. Tapausta oli tarkoitus käsitellä hovioikeudessa toukokuussa.
Nyt sekä Åman että Ylen tietojen mukaan tapauksen asianomistajana ollut 33-vuotias nainen ovat kuolleet.
Poliisi epäilee, että Åman murhasi tiistaina Juupajoella naisen ampumalla. Tekoa tutkitaan murhana sen raakuuden takia, KRP tiedotti torstaina.
Yle kertoo miehen nimen, koska tapauksella on yhteiskunnallista merkitystä. Hän oli lisäksi aiheuttanut jo aiemmin kaksi piiritystilannetta Juupajoella ja oli Ylen tietojen mukaan paikkakunnalla pelätty henkilö.
Tämä juttu avaa sitä, miksei hän odottanut hovioikeuden käsittelyä vangittuna.
Ylen tiedot: Åmania ei vaadittu vangittavaksi
Kun käräjäoikeus tuomitsee jonkun ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomittu ei kaikissa tapauksissa joudu heti vankilaan.
Jos istumaan joutuu, siihen, päätyykö vankilaan heti käräjäoikeuden tuomion jälkeen vaikuttaa useampi asia.
Jos tuomio on vähintään kaksi vuotta ehdotonta vankeutta, tuomittu voidaan vangita ilman erityisiä edellytyksiä.
Erityisten edellytysten tulee täyttyä silloin, kun rikoksesta on tuomittu lievempi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta, mutta rangaistus on vähintään vuosi vankeutta.
Nämä edellytykset täyttyvät esimerkiksi silloin, jos on riski siitä, että tuomittu yrittäisi paeta tai tekisi uusia rikoksia.
Joissain tapauksissa epäilty on ollut jo ennen tuomion antamista tutkintavankeudessa. Silloin kyseessä on vangitsemisen jatkaminen.
Käräjäoikeus ei voi oma-aloitteisesti määrätä ihmistä vangittavaksi tai jatkaa vangitsemista. Se, että käräjäoikeus voisi näin päättää, vaatii sen, että joko syyttäjä tai asianomistaja vaatii vangitsemista.
Åman oli vapautunut tutkintavankeudesta helmikuun alussa 2023.
Hänen tapauksessaan niin syyttäjä kuin asianomistajakin jättivät vangitsemisvaatimuksen esittämättä.
Syyttäjä harkitsi asiaa tapauskohtaisesti ja päätyi siihen, ettei vaadi vangitsemista.
Käräjäoikeus ei siis voinut ottaa vangitsemiseen kantaa ollenkaan.
Professori: Syyttäjien työtaakka voi asettaa rajoituksia mahdollisuuksille hakea ennakkoratkaisuja
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvasen mukaan viisainta olisi, että syyttäjät vaatisivat vangitsemista silloin, kun odotettavissa on vähintään kahden vuoden tuomio.
– Näin tulisi ainakin käräjäoikeuden perusteltu kannanotto vangitsemisen edellytyksiin.
Jos joko syyttäjä tai asianomistaja olisi vaatinut vangitsemista, käräjäoikeus olisi voinut ottaa harkintaan sen, vangitaanko Åman.
Koska Åman tuomittiin yli kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen, ei hänen kohdallaan edellä mainittuja erillisiä edellytyksiä olisi vaadittu. Tästä huolimatta käräjäoikeuden pitäisi ottaa kantaa myös vangitsemisen kohtuuttomuuteen.
Tolvasen mukaan kohtuuttomuutta arvioidaan useasta näkökulmasta.
– Siinä otetaan huomioon muun muassa se, minkä tyyppisistä rikoksista on kysymys ja onko kyse tuomitusta, joka on jo aiemmin toistuvasti syyllistynyt samantyyppisiin rikoksiin. Myös mahdollinen tutkintavankeudessa vietetty aika voidaan ottaa huomioon.
On siis myös tapauksia, jossa ihminen tuomitaan yli kahdeksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen, mutta käräjäoikeus katsoo, että vangitseminen ei ole kohtuullista. Nämä tapaukset ovat kuitenkin harvassa.
Tolvasen mukaan käytäntö näyttää olevan se, että jos käräjäoikeuden langettaman ehdottoman vankeustuomion pituus on kahden ja kolmen vuoden välillä, ei välttämättä edes rikoksen uusijaa vangita odottamaan hovioikeuden käsittelyä.
– Onko syyttäjäpuolella jo alistuttu siihen, että käräjäoikeudet eivät määrää tuomittua vangittavaksi, vaikka tuomio olisi kaksi vuotta tai enemmän?
Jos käräjäoikeus päätyy siihen, ettei tuomittua vangita syyttäjän tai asianomistajan vaatimuksesta huolimatta, kannustaa Tolvanen syyttäjiä viemään myös vangitsemisasioita hovioikeuteen ja tarvittaessa hakemaan korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä.
– Tiedän toki, että syyttäjillä on nykyään kohtuuton työtaakka, mikä saattaa asettaa rajoituksia mahdollisuuksille hakea ennakkoratkaisuja.
Juttua varten on haastateltu myös hovioikeudenneuvos Minna Koskista Itä-Suomen hovioikeudesta
Korjattu 19.4.2024 kello 18.34 Åmanin etunimi jutun ingressissä Henrikistä oikeaan muotoon Henriksi.