Hallituksen suunnitelma laskea hoitajamäärää vanhusten hoivakodeissa saa kritiikkiä hoivakotiyritysten johtajilta ja vanhuuden tutkijalta.
Ylen haastattelemien johtajien mukaan lakiuudistus olisi huono asia paitsi hoidettavien vanhusten kannalta, myös hoitoalan yleisen houkuttelevuuden näkökulmasta.
Hallitus päätti tällä viikolla kehysriihessä laskea iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta 0,65:sta 0,6:een. Tämä tarkoittaa, että kymmentä vanhusta kohti tarvitaan kuusi hoitajaa.
Vielä marraskuussa suunnitelmana oli pitää henkilöstömitoitus 0,65:ssa tämän hallituskauden ajan, ennen kuin mitoitusta nostettaisiin 0,7 työntekijään vuoteen 2028 mennessä.
Hoitokotien ongelmat tuoreessa muistissa
Vuonna 2019 hoivakodeissa ympäri Suomen paljastui vakavia puutteita, jotka johtuivat liian pienestä hoitajamäärästä.
Viranomaistarkastukset toivat esiin tapauksia, joissa esimerkiksi asukkaan letkuruokintakone oli pysähtynyt, ja tämä oli ollut ilman ravintoa 18 tuntia.
Toisessa tapauksessa hoitokoti opasti työntekijöitä peittelemään asukkaan lattialle, mikäli tämä tippuisi sängystä yö- ja aamuvuorojen välissä.
Esiin nousseet tapaukset vaikuttivat siihen, että vuonna 2020 silloinen hallitus päätti korottaa lakisääteistä hoitajamitoitusta 7 hoitajaan 10 hoidettavaa kohti.
Hoivajohtajat kritisoivat
Ongelmayksiköiden toimintatapoja ja johtamista on kehitetty viiden vuoden aikana, vakuuttavat puutteista kiinni jääneiden hoivayritysten johtajat.
Suomen suurimpiin hoivayrityksiin lukeutuvan Esperi Caren liiketoiminnanjohtaja Arne Köhlerin mielestä hallituksen päätös pienentää hoitajamitoitusta on huono.
– Se vaikuttaa vääjäämättä hoivan laatuun heikkenevästi. Kun on vähemmän tekijöitä hoivakodissa, on vähemmän aikaa tuottaa palvelua asukkaille.
Myös Mehiläisen Mainiokotien hoivayksiköiden liiketoiminnanjohtaja Niklas Härus pitää nykyisessä tilanteessa hoitajamitoituksen laskua huonona.
– Ikääntyneiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tulevat asukkaat ovat koko ajan heikkokuntoisempia ja tarvitsevat enemmän apua. Hoivakotiin pääsyn kriteerit ovat tiukentuneet, Härus kirjoittaa sähköpostiviestissä.
Säästöt epäilyttävät
Marja Jylhä on gerontologian eli vanhuuden tutkimuksen emeritaprofessori Tampereen yliopistosta.
Hän ei pidä lainkaan varmana, että hoivakotiasuminen puutteellisella hoitajamäärällä toisi lopulta säästöjä.
– Hoivakodeissa on jo nyt hyvin huonokuntoisia ihmisiä. Lisäksi muutos saattaa vähentää työvoimatarjontaa, koska hoitajat kokevat työn raskaaksi, Jylhä summaa.
Hallituksen laskelmien mukaan hoitajamitoituksen laskemisella säästettäisiin yhteensä 45 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä ja yhteensä 119 miljoonaa vuoteen 2028 mennessä.
Esperi Caren Arne Köhler epäilee, että vanhushoivasta säästäminen tulisi yhteiskunnalle aidosti halvemmaksi. Vanhukset asuisivat silloin kotona ja käyttäisivät enemmän päivystys- ja sairaalapalveluja. Se olisi Köhlerin mukaan kalliimpaa kuin ympärivuorokautinen hoiva.
Myös professori Jylhän mukaan on ongelmallista, että terveyskeskusten vuodepaikkoja lopetetaan samaan aikaan.
– Väitän, että asukaspaikkoja on aivan liian vähän jo nyt. Vähentäminen lisää jo ennestään huonoa kehitystä, Jylhä sanoo.
Hoiva-arkeen ei välittömiä muutoksia
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hoivapalveluiden johtaja Irina Snellmanin mukaan hyvinvointialueen yksiköissä 0,65:n hoitajan määrä tällä hetkellä täyttyy. Mikäli jossain on ollut pulaa työntekijöistä, myös asukaspaikkoja on vähennetty.
Hoitajamitoituksen lasku ei hänen mielestään saa vaikuttaa asiakasturvallisuuteen tai harrastustoiminnan vähentämiseen.
– Tämän kevään aikana on vähennetty yhteensä noin 20 asukaspaikkaa. Voimme ehkä jopa avata lisää asukaspaikkoja, kunhan mitoitus laskee, Snellman kertoo.
Videolla lähihoitaja Jaana Kuokka kertoo työstään lappeenrantalaisessa Wilmankodissa. Wilmankoti ei ole laiminlyönyt asukkaidensa hoitoa tai turvallisuutta.
Lappeenrannan palvelukeskussäätiö pitää kuutta ympärivuorokautista hoivakotia eri puolilla Lappeenrantaa. Säätiön toiminnanjohtaja Sanna Roste-Torniainen kertoo, että vähennys ei aiheuta heille suuria muutoksia.
– Meillä vähennys tarkoittaa, että sijaisia tarvitaan jatkossa vähemmän. Tarkoitus ei ole tiputtaa tämän hetkistä vakituista henkilöstömäärää.
Perusasiat, kuten peseytyminen ja ruokailu hoidettaisiin edelleen normaalisti, jos henkilökuntaa olisi vähennettävä.
– Vaikutuksia voisi kuitenkin olla esimerkiksi ulkoiluun tai viriketoimintaan, Roste-Torniainen sanoo.
