Israel käy äärijärjestö Hamasia vastaan armotonta sotaa Gazassa.
Sytykkeenä oli poikkeuksellisen raaka Hamasin isku Israeliin. Yli puoli vuotta jatkuneessa sodassa kuolee Hamasin taistelijoiden lisäksi kymmeniätuhansia siviilejä. Jopa puolet Gazasta on rauniona.
Kansainvälinen tuomioistuin varoittaa Israelia ja sen tukijoita syyllistymästä kansanmurhaan.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä tapahtuu sodan jälkeen. Kysyimme kahdelta asiantuntijalta, miten Gazan tulevaisuus pitäisi järjestää.
– Asioita pitää tehdä nyt radikaalisti eri tavalla. Toivottavasti ei hyväksytä nykytilannetta, jossa on vain häviäjiä, sanoo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n projektipäällikkö Cecilia Pellosniemi.
Pellosniemen mukaan ainut tie rauhaan on palestiinalaisten oikeuksien perusteellinen parantaminen, samalla kun varmistetaan Israelin turvallisuus.
Hamasin isku toi kahden valtion mallin taas pöydälle
Israelin valtion perustamisesta asti on puhuttu niin sanotusta kahden valtion mallista, eli Israelin ja Palestiinan valtion rinnakkainelosta.
Malli ei ole toteutunut, vaikka Palestiinan valtion tunnustaa jo lähes 140 maata.
– Oleellisinta ei ole se, kuinka moni tunnustaa Palestiinan valtion. 30 vuoden pohdinnan jälkeen on siirryttävä viimein konkretiaan, Pellosniemi sanoo.
Hänen mukaansa palestiinalaiset tarvitsevat esimerkiksi sataman ja toimivan talousalueen, josta pääsee sisään ja ulos. He puhuvat myös itsenäisestä tullipolitiikasta ja verotuksesta, jota ei hallinnoi Israel.
Palestiinalaisvaltion elinkelpoisuuden palauttamisessa on iso työ. Pitkä miehitys ja sodat ovat keskeisimmät syyt valtiota varten tarvittavan infrastruktuurin uupumiseen.
Myös toinen Lähi-idän asiantuntija sanoo, että kahden valtion mallista pitää nyt puhua. Joost Hiltermannin mukaan Hamasin iskut toivat mallin jälleen pöytään, siitä huolimatta että Hamasia ei tunneta mallin tukijana. Hiltermann työskentelee International Crisis Goupissa (ICG).
– Palestiinalaisten oman valtion toteuttaminen on erittäin vaikeaa, mutta se on ainut ratkaisu konfliktiin, Hiltermann sanoo.
Kahden valtion mallin kannatus gazalaisten keskuudessa näyttää kasvaneen sodan alkamisen jälkeen selvästi, yli 60 prosenttiin.
Oheisesta kartasta näet kaksi palestiinalaisaluetta: Gazan ja Länsirannan. Plus-merkin takaa löytyy tarkempi Gazan kartta.
Netanjahun visiossa ei ole Palestiinan valtiota
Konkreettisia uusia aloitteita kuitenkin puuttuu.
Yksi harvoja julkisuuteen tuotuja suunnitelmia Gazan tulevaisuudesta sodan jälkeen on peräisin Israelin pääministeriltä Benjamin Netanjahulta. Hän esitteli aiemmin keväällä ”The Day After Hamas” -suunnitelman.
Siinä ei ole yhtenäistä Palestiinan valtiota, joka yhdistäisi Gazan ja Länsirannan. Gazaa hallinnoisivat ”paikalliset viranomaiset, joilla ei ole yhteyttä terrorismiin”.
Joost Hiltermann tyrmää Netanjahun visiot.
Millään Israelin nimittämillä palestiinalaisviranomaisilla ei olisi palestiinalasväestön tukea, Hiltermann sanoo.
– Netanjahu on kiinnostuneempi jatkamaan sotaa kuin siitä, mitä Gazassa tapahtuu sodan jälkeen, ICG:n Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikön johtaja sanoo.
Myös Cecilia Pellosniemi sanoo, että moni israelilainen on sitä mieltä, että Netanjahu varmistelee omaa asemaansa sen sijaan, että ajattelisi Israelin yhteiskunnan etua.
Israel on kansainvälisen lain mukaan yhä Gazan miehittäjä
Molemmat haastatellut sanovat, että kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan Israel on yhä Gazan miehittäjä – siitä huolimatta, että Israelin armeija vetäytyi alueelta vuonna 2005. Tämä on myös kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) kanta.
Israelilla on tämän takia humanitaarisen oikeuden mukaan erityinen velvollisuus huolehtia Gazan asukkaiden turvallisuudesta, Pellosniemi ja Hiltermann korostavat.
Perusteena on se, että vaikka Israelilla ei ollut joukkoja Gazassa pitkään aikaan ennen nykyistä sotaa, se hallitsee yhä aluetta ilmasta, mereltä ja esimerkiksi tietotekniikan osalta.
– Israel voi koska vain halutessaan sulkea myös Gazan ja Egyptin välisen rajan, Hiltermann sanoo.
Israel puolestaan sanoo, että se ei enää miehitä Gazaa. Israelin joukkojen lähdettyä, ja toisen palestiinalaisten pääpuolueen Fatahin hävittyä vaalit vuonna 2006, Hamas otti vallan Gazassa.
”Israelissa on tapahduttava ajattelutavan muutos”
Kahden valtion malli voisi Pellosniemen mukaan parantaa myös Israelin omaa turvallisuutta. Tämän tajuaminen vaatisi ajattelutavan muutoksen Israelissa.
Israelilaisten olisi luovuttava jostain, jotta he saisivat lisää turvallisuutta. Näin sanoo Pellosniemen mukaan moni asiantuntija.
– Ei auta, että rakennetaan lisää muureja. Turvallisuus paranee sillä, että annetaan oikeuksia ja ihmisarvoinen elämä palestiinalaisille, Pellosniemi sanoo
Netanjahun suunnitelmilla ei ole myöskään kansainvälistä tukea.
Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on alkanut yhä enemmän arvostella Israelia kovista toimista Gazassa, vaikka aseapua ei olekaan pienennetty.
Iranin viikko sitten tekemät ohjus- ja drooni-iskut Israelin ovat tosin jälleen muuttaneet tilannetta.
– Iranin hyökkäyksen takia Bidenin on sisäpoliittisista syistä pakko muuttaa asennettaan ainakin hetkellisesti palestiinalaosia kohtaan kriittisemmäksi, Pellosniemi uskoo.
Viime yönä Israel teki ohjusiskun Iraniin.
Yhdysvaltojen presidentivaalit väijyvät taustalla
Yhdysvallat on kuitenkin ainut, joka voi halutessaan painostaa Israelia.
Pellosniemen sanoo, että jos palestiinalaisvaltiota halutaan edistää, kansainvälisen yhteisön pitäisi tehdä se ennen vuoden lopussa olevia Yhdysvaltojen presidentinvaaleja.
– Donald Trumpin voitto voi muuttaa tilannetta niin paljon, että ei ole mitään mahdollisuutta palestiinalaisten oman valtion perustamiselle.
Lisäksi tilanne Länsirannalla menee koko ajan huonompaan suuntaan. Siitä puhutaan Pellosniemen mukaan liian vähän.
Aikalisään tähtää myös Benjamin Netanjahu. Hän yrittää sinnitellä vallassa ainakin Yhdysvaltojen vaaleihin asti.
Pellosniemi on huolissaan myös siitä, että puhe palestiinalaisista liittyy usein terrorismiin ja väkivaltaan.
– Suurin osa Gazankin asukkaista haluaa vain elää rauhassa ja demokraattisissa oloissa.