Suomen hiihtoliiton keväästä ennustettiin raskasta kuin suojalumessa kiskottava kivireki, mutta siitä tuli vielä mustempi. Ensin liitto ja sen kaupallinen yhtiö kertoivat maaliskuussa lähes kahden miljoonan euron tappioista. Tämän jälkeen kerrottiin odotetusti, että toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen vapautuu headhunterien yhteydenotoille.
Maanantaina Yle Urheilu sai haltuunsa viestin, jossa liitto de facto kertoo ajavansa kolmesta lajistaan kahden eli yhdistetyn ja mäkihypyn maajoukkuetoiminnot toistaiseksi alas. Uutinen järkytti lajipiirit, sillä mäkihypyn harjoittelu ei onnistu ilman järjestäytynyttä valmennus- ja leiritoimintaa. Kumpaakaan liitto ei pysty lupaamaan.
Tässä välissä pienemmälle huomiolle jäi liiton kultamunan eli kolminkertaisen olympiavoittajan Iivo Niskasen ilmoitus, ettei hän ole alkavallakaan harjoituskaudella A-maajoukkueen budjettia kuluttamassa.
Karmea Excel
Yle Urheilu sai loppuviikosta eräältä A-maajoukkueen sisäpiiriläiseltä haltuunsa Hiihtoliitossa laaditun, luottamuksellisen Excel-taulukon, joka sisältää hiihtomaajoukkueen runkosuunnitelman alkavaksi kaudeksi. Jos Iivo Niskanen oli materiaaliin ennen päätöstään tutustunut, ei ihme, että kansallissankari äänesti jaloillaan.
A-maajoukkueen leiritysbudjetiksi kerrotaan taulukossa 60 000 euroa. Eli jos jatkossa tiettävästi Olympiaryhmäksi kutsuttavan A-maajoukkueen vahvuudeksi tulee 6 mies- ja 6 naisoletettua, kullekin irtoaisi peräti 5 000 euron resurssi. Sillä ei Niskanenkaan Kuopiosta paljon Nilsiää pidemmällä leireile.
Tylyin luku löytyi kuitenkin ylimmältä riviltä. Sen mukaan toimintaa suunniteltaisiin tässä vaiheessa 416 000 nettoeuron yhteistyökumppanipotin varaan. Se olisi kymmenille suomalaisille maajoukkueille aivan mottipäinen summa sponsorirahaa, mutta maastohiihtomaajoukkueessa se on surkea esitys.
Tässä vaiheessa maajoukkueen tulopuoli kertoo 814 000 eurosta ja menopuoli valmentajapalkkoineen, huoltorekkoineen ja kilpailukauden kuluineen lähes kahdesta miljoonasta. Siitä voi sitten jokainen maalailla numeraalista maisemaa.
Supertähdet tekevät miljoonan
Valistuneimpien arvioiden mukaan pelkästään Iivo Niskasen oma sponsoripotti on yli 400 000 euroa vuodessa, hänen siskonsa Kertun ja Krista Pärmäkosken kummankin markkina-arvo asiantuntijoiden mukaan noin 300 000 euroa.
Ovathan he toki päävastuullisia koko lajin kansainvälisestä menestyksestä jo pitkältä ajalta. Mutta huomattavasti enemmän tilanne kielii siitä, miten opetus- ja kulttuuriministeriön valtionapujaossa miljoonapotin saanut Hiihtoliitto on onnistunut kruununjalokivensä muuttamisessa riihikuivaksi rahaksi. Kysehän on jääkiekko-, jalkapallo- ja yleisurheilumaajoukkueen ohella kansallisesti erittäin seuratusta, rakastetusta ja merkittävästä urheiluinstituutiosta.
Vertailun vuoksi esimerkiksi yleisurheilun kattojärjestön Urheiluliiton kumppanuuspotin arvo on noin 2,5 miljoonaa euroa.
Maastohiihtomaajoukkueen kumppanuustilanne on Yle Urheilun tietojen mukaan heikentynyt erittäin nopeasti, mistä voi päätellä, ettei työsuhdeovi ole käynyt liitossa tältä erää viimeistä kertaa. Jos otetaan ajallista perspektiiviä enemmän, esimerkiksi kaudella 2017–2018 maastohiihto sai suoraa kumppanuusrahaa noin 1,1 miljoonaa euroa.
Yle Urheilu kysyi asiaan näkemystä henkilöltä, joka on tehnyt menestyksekkään elämäntyönsä nimenomaan myymällä urheilua, urheilutapahtumia ja urheilijoita.
– Maastohiihdon myynnin pitäisi olla vähintään kaksi kertaa tuo, jotta sitä voisi kutsua edes tyydyttäväksi. Murhaavat luvut, kuului arvio.
Tänä keväänä on myös ensimmäisen kerran alettu vakavissaan kysyä, voiko Suomen hiihtoliitto oikeasti mennä konkurssiin – jollaiselta yhteiskunta muuten pelasti Urheiluliiton onnettoman EM-kisaoperaation jälkeen 2012.