Puolustusvoimien järjestämien kertausharjoitusten määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana. Vielä vuonna 2021 kertausharjoituksiin osallistui noin 18 000 reserviläistä 108 000 kertausharjoituspäivänä, kun vuonna 2023 yli 28 000 reserviläistä kertasi noin 185 000 harjoituspäivänä.
Miksi kuitenkin osa kertaajista kertaa toisia useammin, ja voiko kertausharjoituksiin päästä vapaaehtoisesti, mikäli haluaa? Kysymyksiin vastasi everstiluutnantti Janne Kananen pääesikunnan koulutusosastolta.
Miksi osa reserviläisistä kutsutaan kertaamaan useammin kuin toiset?
– Ehkä merkittävin syy on se, että osalla joukoista on selkeästi vaativammat ja korkeammat valmiusvaatimukset. Näitä joukkoja koulutetaan useammin. Toinen tekijä on, että ennen isoja harjoituksia järjestetään valmistavia harjoituksia, joihin kutsutaan esimerkiksi johtajia ja kuljettajia. He käyvät sitten kahdessa harjoituksessa vuoden aikana.
Käyvätkö kaikki reserviläiset kertaamassa ja kuinka moni reserviläisistä kertaa?
– Eivät käy. Reserviläisiä on yhteensä 870 000 ja poikkeusolojen tehtävissä on sijoitettuna tällä hetkellä noin 280 000. Heistä valtaosa käy kertausharjoituksissa, tai puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa. Varusmiespalveluksen jälkeiset kymmenen vuotta on todennäköisin hetki, jolloin valtaosa käy kertaamassa.
– Jos ajatellaan, että koulutamme tällä hetkellä melkein 30 000 reserviläistä vuositasolla, niin se tarkoittaa kymmenessä vuodessa noin 300 000 reserviläistä. Riippuen joukosta ja tehtävästä osa käy useammin kuin toiset. Ihan kaikki eivät kuitenkaan pääse käymään harjoituksissa.
Mitä ovat ne poikkeusolojen tehtävät, joissa kertaus on erityisen tärkeää?
– Joukot, joissa on valmiusvaatimus, eli pitää olla kyky aloittaa toiminta välittömästi. Niitä joukkoja koulutetaan useammin ja tiheämmin. Sitten taas osa joukoista on ajateltu siten, että kun joukko perustetaan, heillä on joitakin päiviä tai jopa viikkoja aikaa kouluttautua ennen kuin he siirtyvät varsinaiseen tehtävään. Yksittäisiä joukkoja voi olla vaikka ilmatorjuntayksiköitä ja ilmavoimien tukikohdassa toimivia joukkoja.
Voiko kertausharjoituksiin päästä vapaaehtoisesti ja jos, mihin voi ilmoittautua?
– Kertausharjoituksiin ei voi lähtökohtaisesti osallistua vapaaehtoisesti. Kertausharjoitukset suunnitellaan joukkokokonaisuuksina. Reserviläisellä pitää olla sijoitus, jotta hänet kutsutaan harjoituksiin. Mutta reserviläinen voi ilmoittaa omaa halukkuuttaan, osaamistaan tai toimintakykyään Puolustusvoimien aluetoimistoon, jos hän on esimerkiksi siviilissä kouluttautunut uudelleen.
Voiko työnantaja määrittää reserviläisen siviilityötehtävän niin kriittiseksi, että kutsua kertausharjoituksiin ei tule? Mitä tällaiset työtehtävät esimerkiksi ovat?
– Voi, mutta kyseessä pitää olla sellainen yritys, joka tuottaa palveluita elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Työnantaja voi hakea aluetoimistosta yksittäisistä henkilöistä varauksia, jolloin Puolustusvoimat eivät sijoita kyseistä henkilöä poikkeusolojen tehtäviin. Lisäksi reserviläinen voi hakea vapautusta kertausharjoituksista, jos hänellä on esimerkiksi terveydellisiä tai töihin ja opiskeluun liittyviä syitä.
– Kriittiset työtehtävät voivat olla pelastusalaa, huoltovarmuutta. Lähtien siitä, että meillä liikkuu elintarvikkeet ja muu materiaali, jota siviiliyhteiskunta tarvitsee. Poikkeusolojen aikana on myös esimerkiksi tulipaloja ja pitää olla henkilöstöä sitä hoitamassa. Varmistetaan perustoiminnallisuudet.
