Paltamon Leppikosken vesivoimalan kalatie toimii tuoreimman tutkimuksen mukaan hyvin. Luonnonvarakeskus (Luke) tutki viime kesänä Oulujärvestä Kiehimänjokeen nousevan taimenen kutukannan kokoa ja kalatien tehokkuutta.
Kalasydän-kalatien läpäisytehokkuus taimenille oli voimalaitospadolla kokonaisuutena samaa tasoa kuin sen on todettu olleen aiemmin lohen vaellusreittinä Kemijoella, sanoo Luken johtava tutkija Pekka Hyvärinen.
Läpäisytehokkuus kertoo, kuinka suuri osa kalatien löytävistä kaloista onnistuu nousemaan kalatien läpi.
– Kalojen määrä oli suhteellisen pieni, varsinkin kookkaiden sukukypsien nousutaimenten kohdalla. Tämä tarkoittaa, että Leppikosken voimalaitoksen yläpuolisilla kutualueilla ei tapahdu vielä kovin paljon vaellustaimenten poikastuotantoa.
Hyvärisen mukaan tämä on ymmärrettävää, koska kalatie on ollut toiminnassa vasta kesästä 2021 lähtien ja taimenten poikasten kasvu jokialueella kestää 2–3 vuotta ennen kuin ne lähtevät järvivaellukselle.
Vasta valmistuneita tutkimustuloksia hyödynnetään Kalasydän-kalatien jatkokehittämisessä.
Toukokuussa Luke ryhtyy tutkimaan taimenen vaelluspoikasten selviytymistä Ristijärven Seitenoikean ja Paltamon Leppikosken voimalaitosten läpi. Lisäksi tutkitaan, missä ovat vaelluspoikasten selviytymisen keskeiset pullonkaulat.
Lue lisää Kainuun uutisia Yle Uutisten netissä.