Israelin hyökkäys Iraniin on kuin kirurginen täsmäisku, kuvailee Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen osastopäällikkö, everstiluutnantti Juha Mäkelä.
– Kohteiden valinta kertoo siitä, että iskussa haluttiin todennäköisesti välttää siviiliuhreja. Se tehtiin syrjässä oleviin tuotantolaitoksiin ja vältettiin kaupunkeja ja isoja asutuskeskuksia.
Israel iski Isfahanin provinssiin, jossa sijaitsee Iranille strategisesti tärkeä ydintutkimuslaitos sekä merkittävä lentotukikohta.
Mäkelä toteaa, että Israelissa hallinnolla on ollut sekä poliittinen että kansan parista tullut paine vastata Iranin laajaan hyökkäykseen viime viikonloppuna. Samaan aikaan etenkin Yhdysvallat on kehottanut Israelia välttämään vastaiskua.
– Ehkäpä sitten se Yhdysvaltain paine on saanut aikaan sen, että haluttiin iskeä, mutta tehtiin pieni kirurginen isku täsmäaseilla.
Viimeisimpien tietojen mukaan Israel hyökkäsi Iraniin ”vain” kolmella lennokilla tai ohjuksella. Iran puolestaan iski Israeliin yli 300 ohjuksella ja droonilla vajaa viikko sitten.
– Israel on varmastikin laskenut, että eskaloinnin riski on tällaisella iskulla kaikkein pienin, Mäkelä arvioi.
Hän sano, että iskuilla on yhtä kaikki voitu vaikuttaa Iranille strategisiin kohteisiin.
Syyriaan kohdistuneet iskut sopivat kuvaan
Iranin lisäksi yöllä on isketty myös kahteen kohteeseen Syyriassa. Tekijä ei ole ilmoittautunut, mutta kuvaan sopisi, että iskut on tehnyt Israel.
Syyriassa toimii Iranin vallankumouskaartin yksiköitä ja Iranin tukemia terroristisoluja. Mäkelä pitää mahdollisena, että iskujen takana on Israel.
– Noita nimenomaisia kohteita Syyriassa on pidetty sellaisina, mihin Israel voisi kostoiskun suunnata.
Jatkuuko koston kierre?
Uhka laajemmasta konfliktista Lähi-idässä on Mäkelän arvion mukaan kuitenkin vähäinen. Iskuaan rajaamalla Israel pyrkii todennäköisesti juuri eskalaation välttämiseen.
– Ettei se pakottaisi Irania jälleen uudestaan jatkamaan ja tekemään seuraavaa iskua tässä koston kierteessä.
Viimeisimpien iskujen kierre sai alkunsa, kun Israel hyökkäsi huhtikuun alussa ohjuksin Iranin vallankumouskaartin tiloihin Syyrian Damaskoksessa. Iranin suuri hyökkäys Israeliin oli kosto tästä.
– Tuon ohjushyökkäyksen jälkeenhän Iran ilmoitti YK-delegaationsa kautta, että he pitävät nyt asiaa loppuun käsiteltynä, Mäkelä sanoo.
Iranista ei ole vielä kuultu hallinnon virallista reaktiota Israelin hyökkäykseen. Vastavuoroisten kostoiskujen uhka on tietenkin läsnä, mutta Mäkelä pitää aivan mahdollisena, että uutta iskua ei tule.
Lähihistoriassa Iranilta ei ole tullut ainakaan suoraa vastausta, kun Israel on aiemmin iskenyt esimerkiksi Iranin ydintuotantolaitoksiin.
Pallo on nyt yhtä kaikki Iranilla, Mäkelä toteaa.
– Sitten nähdään, että vieläkö he ovat sitä mieltä, että tähän pitää vastata vai rauhoittuuko tämä tilanne hetkeksi.