Israelin ja Iranin välisissä suhteissa ollaan nyt tuntemattomalla alueella.
Israel teki tänään vastaiskun Iraniin Yhdysvaltain nimenomaisista kehotuksista huolimatta. Israel ei ole virallisesti myöntänyt iskua, mutta asian ovat vahvistaneet israelilaiset ja yhdysvaltalaiset lähteet medioille.
Tällä kertaa Israel varoitti Yhdysvaltoja mediatietojen mukaan etukäteen. Huhtikuun alussa Israel suututti Yhdysvallat, kun se jätti iskunsa Syyrian Damaskoksessa sijaitsevaan Iranin konsulaattiin yllätykseksi liittolaiselleen.
Eikö Israel enää kuuntele suurinta poliittista ja aseellista tukijaansa?
Yhdysvallat ei ole toistaiseksi juurikaan ehdollistanut tukeaan Israelille, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen huomauttaa. Toisin sanoen Yhdysvalloilta kyllä löytyy kykyä vaikuttaa Israeliin, mutta halua tehdä näin selvästi vähemmän.
– Jos Yhdysvallat aikuisten oikeasti haluaisi esimerkiksi estää Israelia iskemästä Iraniin, sillä olisi siihen laaja keinovalikoima tuen jäädyttämisestä pakotteisiin.
Yhdysvallat ei toistaiseksi ole kommentoinut Israelin iskua Iraniin. Ulkoministeri Antony Blinken ilmaisi Yhdysvaltojen tukea Israelille G7-ryhmän kokouksen alkaessa perjantaina.
– Olemme sitoutuneet auttamaan Israelia puolustamaan itseään ja tarvittaessa osallistumaan sen puolustamiseen, kuten näitte vain muutamia päiviä sitten, Blinken sanoo.
Yhdysvallat on toistaiseksi jättänyt käyttämättä kovia keinoja myös Gazan sodan suhteen, kuten myös EU ja Suomi, Teivainen sanoo.
Yhdysvallat kovensi äänenpainoaan huhtikuun alussa, kun ulkomaisia avustustyöntekijöitä oli kuollut Israelin ilmaiskuissa Gazassa. Se sanoi harkitsevansa uudelleen tukeaan Israelin sotatoimille, mikäli se ei viimein ala ponnistella enemmän Gazan siviiliväestön olosuhteiden parantamiseksi.
Israel lupasi avata Gazaan uusia avustusreittejä ja sallia alueelle enemmän ruokakuljetuksia. Toistaiseksi Yhdysvallat on tyytynyt näihin toimiin, ja Israel jatkaa hyökkäystään.
Israelin kosto odotettua maltillisempi
Israelille on aina ollut tyypillistä vastata kokemiinsa uhkiin nopeasti, voimakkaasti ja aseellisesti.
Merkillepantava poikkeus nähtiin vuonna 1991, kun Yhdysvallat sai Israelin luopumaan kostoiskusta Irakiin. Persianlahden sotaa Yhdysvaltoja vastaan käynyt Irak oli iskenyt Israeliin ohjuksilla useita kertoja.
Myös tuhotessaan Gazan kaistaa vastauksena äärijärjestö Hamasin lokakuiselle hyökkäykselle Israel on voinut laskea sen varaan, että Yhdysvaltojen tuki on presidentti Joe Bidenin sanoja lainaten ”raudanluja”.
– Vaikka Yhdysvallat on ajoittain torunut Israelia ja vedonut välttämään tilanteen kärjistymistä, samalla viesti on koko ajan ollut se, että Yhdysvallat kyllä tukee Israelia, Teivainen sanoo.
Yhdysvallat on esimerkiksi julkisuudessa vedonnut Israeliin, jotta se suojelisi Gazan siviilejä iskuiltaan. Samalla Yhdysvallat on kuitenkin yhtä kertaa lukuunottamatta käyttänyt veto-oikeuttaan, kun YK:n turvallisuusneuvosto on äänestänyt tulitaukoa vaativista julkilausumista.
Israelin kostoisku Iraniin oli jopa odotettua maltillisempi.
Esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC arvioi, että tähän vaikutti se, että pääministeri Benjamin Netanjahu pyrki välttämään Bidenin etäännyttämistä enempää, kuin mitä Israel on jo toimillaan tehnyt.
Mediatietojen mukaan Biden sai myös Netanjahun luopumaan viime viikonloppuna välittömästä kostoiskusta Iraniin sen jälkeen, kun Iranin ilmahyökkäyksen tuhot olivat osoittautuneet vähäisiksi.
Iso kuva ei ole muuttunut
Teivaisen mukaan Bidenin ja Netanjahun välit ovat olleet viime vuosina jännitteiset muun muassa Israelin ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvien kysymysten vuoksi.
– Isossa kuvassa Yhdysvaltojen suhtautuminen Israeliin ei ole muuttunut. Yhdysvaltojen tuella Israelille on pitkä historia, Teivainen sanoo.
Seuraavaksi Yhdysvaltojen sietokyvyn rajat nähtäneen viimeisellä Israelin maahyökkäykseltä välttyneellä alueella, Etelä-Gazan Rafahissa.
Israel on aikeissa laajentaa operaatiotaan viimeiseenkin Gazan sopukkaan, mutta se ei ole vielä toteuttanut suunnitelmaansa. Sen on ensin vakuutettava Yhdysvallat siitä, etteivät alueelle pakkautuneet yli miljoona palestiinalaista joudu tykinruuaksi.
Alla olevalla videolla Ylen Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bondsdorff kommentoi Israelin ja Yhdysvaltojen välejä Ylen Aamussa 19.4.2024: