Israelin ja Iranin konfliktin taustalla vaikuttaa Lähi-idän yli 45 vuotta kestänyt kiista palestiinalaisten asemasta ja Israelin valtion olemassaolosta.
Vuosikymmenien aikana kiistaa ovat värittäneet Iranin ja Israelin naapurimaat, Lähi-idässä vaikuttavat äärijärjestöt sekä suurvallat.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ei usko, että Israelin ja Iranin vihanpito muuttuisi lähiaikoina suursodaksi Lähi-idässä.
– Tämä kertoo mielestäni ehkä enemmän siitä, että molemmat haluavat näyttää, että ne pystyvät vastaamaan toistensa temppuihin, Alaranta sanoo.
Tässä jutussa asiantuntija avaa Lähi-idän monimutkaisia liittolaissuhteita.
Alla oleva hymiökartta näyttää, millaiset suhteet Lähi-idän pelureilla on toisiinsa:
Kenen kanssa Israel on hyvissä väleissä?
Turvatakseen asemansa Lähi-idässä Israel pyrkii turvallisuusyhteistyöhön Yhdysvaltojen ja Lähi-idän sunnivaltojen kanssa.
Israel pyrkii turvaamaan olemassaolonsa, jota Iran sen mielestä uhkaa. Israelin ensisijainen ykkösliittolainen on Yhdysvallat, joka tukee maata sotilaallisesti.
Muodollisesti Israel on liittolaissuhteessa vain Yhdysvaltojen kanssa. Epävirallisesti Israelin liittolaisiksi voidaan lukea ainakin Egypti ja Jordania. Maat ovat solmineet Israelin kanssa rauhansopimuksen ja oppineet elämään Israelin naapurissa, vaikka Israel ei noudata YK:n päätöslauselmia palestiinalaisalueita koskevassa kysymyksessä.
– Se ei tietenkään tarkoita että maiden välit olisivat helpot, mutta voidaan sanoa, että maiden välillä ei vallitse konfliktihakuisuutta, Alaranta sanoo.
Lähi-idän sunnienemmistöiset valtiot, kuten Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia kokevat šiiaenemmistöisen Iranin uhkaksi, joten nekin voidaan laskea Israelin kumppaneiksi.
Maat pelkäävät, että väkimäärältään ja voimavaroiltaan Persianlahden öljymaita suurempi Iran pyrkii levittämään vallankumoustaan sunnienemmistöisiin maihin.
Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia pyrkivät neutraaleihin väleihin Israelin kanssa päästäkseen osalliseksi Yhdysvaltain turvatakuista.
Entä kuka on Iranin liittolainen?
Iran nauttii Syyrian ja Lähi-idän moninaisten islamististen äärijärjestöjen tukea. Irania ja sen liittolaisia yhdistää palestiinalaiskysymys ja viha Yhdysvaltoja kohtaan.
Sekä Israelin juutalaiset että palestiinalaiset muslimit tukeutuvat uskonnollisiin näkemyksiin perustellessaan vaatimuksiaan maahan, joka tällä hetkellä on käytännössä Israelin hallinnassa.
Enemmistö palestiinalaisista on sunnimuslimeja. Lähi-idän sunnienemmistöiset maat, kuten Syyria ja Jordania, kannattavat diplomatiaa ja kahden valtion mallia kiistan ratkaisemiseksi, mutta ne eivät edistä asiaa aktiivisesti.
– Lähi-idässä vain šiiaenemmistöiset Iran ja Libanonissa vaikuttava Hizbollah ajavat aktiivisesti aseellista vastarintaa palestiinalaiskysymyksessä. Iran on jo vuosikymmeniä tukenut Hamasia, jota vastaan Israel taistelee tällä hetkellä Gazassa. Lisäksi Irania tukevat Jemenin huthikapinalliset, joita Iran rahoittaa, Alaranta selittää.
Myös sunnienemmistöisen Syyrian hallitus tukee Irania.
Iranin ja Irakin aseellisten ryhmien liittolaissuhde perustuu taisteluun Yhdysvaltojen läsnäoloa vastaan. Venäjän ja Iranin yhteistyö taas perustuu yhteiseen vihaan länsimaita vastaan.
Miksi Saudi-Arabian asema Lähi-idän konfliktissa on tärkeä?
Saudi-Arabian suhteet ovat viime aikoina menneet ristiin sekä Iranin että Israelin kanssa.
Ennen Hamasin 7. lokakuuta tapahtunutta hyökkäystä Israel ja Saudi-Arabia olivat normalisoimassa suhteitaan.
Iran koki Israelin ja Saudi-Arabian lähentymisen uhkana ja pelkäsi, että Saudi-Arabia tukisi Israelin näkemystä palestiinalaiskysymyksessä.
Tällä hetkellä Saudi-Arabia pyrkii neutraaleihin väleihin Israelin kanssa, vaikka sillä ja Israelilla ei ole diplomaattisia suhteita.
– Saudi-Arabian intresseissä olisi lisätä kauppa- ja energiayhteistyötä Israelin kanssa, Alaranta sanoo
Maaliskuussa 2023 Saudi-Arabia ja Iran sopivat vuosia jatkuneen vihanpitonsa ja palauttivat keskinäiset diplomaattisuhteensa.
Yksi syy sopuun oli halu löytää tie ulos Jemenin sisällissodasta. Saudit ovat tukeneet Jemenin hallitusta ja Iran hallitusta vastaan taistelevia huthikapinallisia vuonna 2014 alkaneessa sodassa. Syyriassa tilanne on päinvastainen. Iran tukee hallitusta ja Saudi-Arabia kapinallisryhmiä.
Miksi Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä ovat sekaantuneet Lähi-itään?
Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä ovat kiinnostuneet Lähi-idästä, koska öljyrikkaan alueen hallinta on määrittänyt, kenellä on yliote maailman valtasuhteissa.
Yhdysvallat on perinteisesti asettunut tukemaan sunnienemmistöisiä arabimaita. Venäjä puolestaan jakaa yhteiset intressit Iranin kanssa
Viime vuonna Kiina otti ensi kertaa merkittävän diplomaattisen pelurin roolin Lähi-idässä.
– Kiina vasta opettelee suurvallan roolia Lähi-idässä. Toistaiseksi se on keskittynyt pitkälti öljykuljetusten turvaamiseen. Kiina tarvitsee ainakin 50 vuotta Lähi-idän raakaöljyä oman teollisuuteensa tarpeisiin, joten on mielenkiintoista nähdä, millainen Kiina roolista Lähi-idässä muodostuu, Alaranta sanoo.
Venäjä oli Lähi-idässä vahvasti vuonna 2015 Syyrian sodan aikana, mutta viime aikoina sen läsnäolo on vähentynyt Ukrainan taisteluiden vuoksi.
Lähi-idän epävakaus hyödyttää Venäjää, koska sen avulla se saa luotua lisää kaaosta länteen. Samaan aikaan Venäjä yrittää ylläpitää diplomaattisuhteita Israeliin.
Miten kansainvälinen yhteisö on reagoinut Lähi-idän tilanteeseen?
Kansainvälinen yhteisö suhtautuu eri tavalla Israelin ja Iranin tekoihin Lähi-idässä.
YK, EU-maat, Yhdysvallat, Britannia, Meksiko, Kanada ja Japani tuomitsivat Iranin viime viikonlopun hyökkäyksen.
Ainakaan toistaiseksi länsimaat eivät ole tuominneet Israelin tuoretta vastaiskua.
Ero suhtautumisessa Iraniin ja Israeliin näkyy esimerkiksi siinä, miten YK on käsitellyt Israelin toimintaa Gazassa.
– Israelin toiminta ymmärretään hyvin pitkälle, vaikka se on kuin suoraan Syyrian hallinnon pelikirjasta. Siitä huolimatta Israelin siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa ei ole tuomittu YK:ssa sotarikoksina niin kuin Syyrian sodan aikaan, Alaranta sanoo.
Israelin kohtelemista silkkihansikkain YK:ssa on edesauttanut Yhdysvaltain asema turvallisuusneuvostossa.
Iranin kohtelu on ollut YK:ssa kovempaa. Torstaina EU-johtajat puolsivat lisäpakotteita Iranille viime viikonloppuisten iskujen takia.