Jos hallituksen linjaus menee läpi, sterilisaatioita sosiaalisin perustein ei tehtäisi enää julkisella puolella.
Uutinen sterilisaation poistumisesta otettiin pöyristyneenä vastaan vapaaehtoisesti lapsettomien keskuudessa.
– Hämmästyin ja tuntui todella pahalta, sanoo puheenjohtaja Soile Rajamäki Vapaaehtoisesti lapsettomat -yhdistyksestä.
Hallitus karsisi julkisesta terveydenhuollosta sterilisaation lisäksi myös esteettisen kirurgian palveluita ja ajokortin ikäkausitarkastukset.
Vasektomian rajaaminen säästäisi vain vähän
Hallituksen arvion mukaan julkisen terveydenhuollon tehtävien karsiminen voisi säästää 100 miljoonaa euroa.
– Kyseenalaistan erityisesti sterilisaation rajaamista – saadaanko tällä merkittäviä rahallisia säästöjä aikaan, pohtii Soile Rajamäki Vapaaehtoisesti lapsettomat yhdistyksestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2022 sterilisaatioita tehtiin yhteenä noin 2 900 kappaletta, joista yli 2 000 tehtiin miehille.
Ylen helmikuussa haastattelemien urologien mukaan miesten sterilisaatioiden eli vasektomioiden kokonaiskustannus vuositasolla on korkeintaan kaksi miljoonaa euroa.
Kokonaissäästö voi olla vieläkin pienempi. Esimerkiksi viime vuonna Keski-Suomen hyvinvointialueella vasektomiakulut olivat 49 700 euroa, jolla tehtiin 170 vasektomiaa palvelusetelimallilla. Näin ollen yhden vasektomian hinnaksi tuli 290 euroa.
Jos kaikki Suomen vuoden 2022 vasektomiat olisi tehty samanhintaisella palvelusetelimallilla, olisi kustannus ollut vajaat 600 000 euroa.
Pitkät jonot sterilisaatioon
Suomessa jonot sterilisaatioon ovat venähtäneet pitkiksi ja toimenpidettä voi pahimmillaan joutua odottamaan vuosikausia. Helmikuussa pelkästään miehiä jonossa oli yli 3 000.
Pitkät jonot johtuvat osittain terveydenhuoltolain erilaisista tulkinnoista. Hyvinvointialueiden urologien mielestä sterilisaatiot eivät kuulu julkisen terveydenhuollon palveluiden ja hoitotakuun piiriin, siksi niitä tehdään vain vähän.
– Vasektomia ei ole sairaus, eikä se ole terveydenhoitoa, vaan se on ehkäisykeino. Siksi se rajautuu lain ulkopuolelle, totesi urologiyhdistyksen puheenjohtaja Juha Koskimäki Ylen jutussa helmikuussa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on toista mieltä.
– Sterilisaatiot ovat kuuluneet julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan jo vuosikymmeniä. Pitäisi olla hyvät perusteet tai lainsäädännön tulisi muuttua, että sterilisaatiot nyt rajattaisiin palveluvalikoiman ulkopuolelle, toteaa palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri Hanna-Mari Jauhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Sterilisaatio on Vapaaehtoisesti lapsettomat -yhdistyksen puheenjohtaja Soile Rajamäen mukaan muutakin kuin ehkäisykeino.
– Sterilisaatio pitäisi nähdä laajemmin. Se on kokonaisvaltaista hyvinvointia, sekä fyysistä että henkistä, kuvailee Rajamäki.
Vielä ei ole tietoa, miten käy jonossa oleville
Kehysriihipäätösten mukaan sterilisaatioiden on tarkoitus poistua julkisen puolen terveyspalveluista vuodesta 2026 alkaen.
– Vielä ei kuitenkaan ole tehty linjauksia aikataulusta, eikä myöskään sisällöstä, toteaa hallitusneuvos Merituuli Mähkä sosiaali- ja terveysministeriöstä sähköpostivastauksessaan.
Mähkän mukaan mahdolliset lakimuutokset viedään eduskunnan päätettäväksi todennäköisesti vuoden 2025 syksyllä.