Elias Eväkoski haki opiskelujensa oheen osa-aikaista työpaikkaa puolisen vuotta sitten. Hän päätyi töihin Clas Ohlsonille myyjäksi.
Yksi iso syy oli se, että yritys kertoi jo työpaikkailmoituksessa, paljonko palkka olisi.
Työpaikkailmoitukset, joissa palkkaa ei kerrottu, hän kertoo skipanneensa suoraan.
– Kun etenin haastatteluvaiheeseen asti, niin oli varma olo tulla tänne, kun tiesi, että ei vedetä mitenkään narusta, Eväkoski sanoo. Työn ehdot olivat tiedossa, koska Clas Ohlson on ryhtynyt kertomaan avoimesti eri tehtävien palkoista.
Eväkoski sanoo tietävänsä suunnilleen, mitä pomot ja työkaverit tienaavat.
– Kaikki on aika avointa. Ei piiloteta asioita millään tavalla.
Kun tietää palkkahaarukan, on helpompi suunnitella tulevaa, Eväkoski sanoo. Palkkojen avoimuus oli iso syy, että Eväkoski valitsi työpaikkansa.
EU tuo palkka-avoimuutta
Onko sinulla huonompi palkka kuin kollegoillasi? Vuosi sitten hyväksytty EU:n palkka-avoimuusdirektiivi antaa työntekijälle oikeuden saada tietoa samaa työtä tekevien palkkatasosta. Tietoa voi vaatia, jos epäilee tulevansa syrjityksi huonommalla palkalla.
Jatkossa työnantajien on myös kerrottava jo ennen palkkaneuvotteluja, mikä on kyseisen tehtävän palkkataso.
Työnantajan pitää myös pystyä perustelemaan, miksi eri ihmiset saavat erilaista palkkaa.
”Suurin osa direktiivin asioista jo Suomen laissa”
Muutos ei ole niin iso kuin voisi ajatella. EK:n asiantuntija Katja Leppänen muistuttaa, että iso osa direktiivin asioista on jo Suomen lainsäädännössä.
– Vuodesta 2005 tasa-arvolaki on velvoittanut raportoimaan sukupuolten väliset palkkaerot vuosittain ja puuttumaan mahdollisiin eroihin. Palkkasyrjintää epäilevä työntekijä on voinut saada työkaverinsa palkkatiedot tasa-arvovaltuutetun kautta, Leppänen sanoo.
Suomi täyttää uuden direktiivin vaatimukset myös palkkasyrjinnän sanktioinnissa.
Leppänen sanoo, että palkka-avoimuusdirektiivistä on liikkeellä paljon väärää tietoa. Hän luettelee: direktiivi ei vaadi työnantajia kertomaan palkasta työpaikkailmoituksesta; direktiivi ei anna työntekijälle oikeutta pyytää työnantajalta työkaverinsa palkkatietoja.
Lisäksi hän painottaa sitä, että työnantajien ei tarvitse noudattaa direktiivissä säädettyjä velvollisuuksia, koska sitä ei vielä ole tuotu Suomen lakiin.
Suomen hallitus ei hallitusohjelman perusteella ole kovin innostunut direktiivistä. Hallitusohjelmassa lukee, että hallitus edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti.
Samasta työstä sama palkka
EU:n palkka-avoimuusdirektiivin tavoite on sukupuolten välisen palkkaeron pienentäminen.
Direktiiviä perustellaan sillä, että palkkauksen puutteellinen läpinäkyvyys on todettu yhdeksi suurimmista esteistä sukupuolten palkkaerojen poistamiselle. Naisten tuntiansiot olivat vuonna 2020 EU:ssa siis keskimäärin 13 prosenttia pienemmät kuin miesten.
Jo ennen EU-direktiiviä Suomessa on yritetty ajaa palkka-avoimuutta, sekä Sipilän että Marinin hallituksen aikaan.
Työnantajia edustava EK marssi kuitenkin ulos edellisestä kolmikantaisesta työryhmästä keväällä 2022 vedoten huonoon lainvalmisteluun, eikä hallituskaan päässyt asiassa eteenpäin. Näkemyserot hallituksen sisällä olivat liian suuret. Tämä palkka-avoimuus olisi mennyt paljon pidemmälle kuin direktiivi. SAK, Akava ja STTK haukkuivat Marinin hallituksen saamattomuudesta ja takaiskusta tasa-arvolle.
SAK:n juristi Katariina Sahlberg arvelee, että työnantajapuolella pelätään, että palkkakuopassa olevien ihmisten palkkoja joudutaan nostamaan ja se lisää kustannuksia.
– Mutta en tietenkään voi heidän puolestaan kuin spekuloida.
Sahlbergin mukaan SAK:ssa nähdään, että direktiivi lisää tasa-arvoa.
Osa yrityksistä ennakoi päätöstä ja ajaa palkka-avoimuutta
EU-direktiivi hyväksyttiin vuosi sitten, mutta harva yritys on vielä siihen varautunut. Se on ymmärrettävää, koska sovelluksesta ei vielä tiedetä.
Mutta Duunitorin ja Taloustutkimuksen kyselyn mukaan jo 40 prosenttia työnantajista on aloittanut varautumisen palkka-avoimuuteen.
– Yritykset, työnantajat, eivät oikein tunnu ymmärtävän, mitä käytännössä tarkoittaa, että palkka-avoimuus astuu voimaan, Duunitorin johtava konsultti Lauri Vaisto sanoo.
Hän uskoo, että direktiivin tuoma lakiuudistus tulee paljastamaan epätasa-arvoa työpaikoilla, kun yritysten on pakko alkaa vertailla sisäisesti, millaisia palkkoja ne maksavat kenellekin.
Palkka-avoimuus kilpailuetu
Clas Ohlsonilla palkka-avoimuuteen on lähdetty osin tulevaa ennakoiden, osin sen vuoksi, että avoimuus tarjoaa kilpailuetua.
Hr-päällikkö Martina Laxén sanoo, että palkoista avoimesti kertominen on kilpailuetu. Työntekijät ja työnhakijat ovat olleet palkoista kertomiseen tyytyväisiä.
– Meillä on tasavertaiset palkat ja tietyt palkkahaarukat ja taulukot. Ei meillä ole siinä mitään salattavaa.
Kun työnhakijoille kerrotaan palkkataso, säästetään kaikkien aikaa ja vaivaa.
Pientä pulmaa aiheuttaa se, että nyt kaikkien palkat todella pitää määrittää ja perustella. Se vaatii työtä.
– Toimihenkilöiden palkkataulukkoa työstetään vielä, että se saadaan kohdilleen, Laxén sanoo.
Myyjä Elias Eväkoski on tyytyväinen palkkojen avoimuuteen.
– Mielestäni on hyvä myös, että palkoista pystytään puhumaan avoimesti, eikä sitä piilotella niin paljon kuin aikanaan. Jokainen ansaitsisi tietää, mitä tulee tekemään siinä työssä, mihin hakee, ennen kuin sopimus pistetään pöytään.
Eväkoski opiskelee tradenomiksi ja pohtii esimerkiksi pankkialalle hakeutumista. Tuleva palkka ei ole suuri pohdinnan aihe vaan mielekäs työ.
– Ei minulla mitään tarkkaa palkkatoivetta ole. Minulle tärkeintä on se, että pääsen tekemään sellaista, mikä minua kiinnostaa tehdä työkseni.