Euroopan unionin ilmastontutkimuspalvelu Copernicus kertoo, että vuonna 2023 ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyivät edelleen kaikkialla Euroopassa, ja äärimmäiset sääilmiöt vaikuttivat miljooniin ihmisiin.
Copernicus on Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan komission yhteishanke, jonka Sentinel-satelliitit keräävät kuvia ja havaintoja eri puolilta maapalloa tutkijoiden, avaruusdataa käyttävien yhtiöiden ja viranomaisten käyttöön.
Copernicuksen mukaan vuosi 2023 oli aineistosta riippuen kaikkien aikojen lämpimin tai toiseksi lämpimin vuosi Euroopassa. Lämpötilat olivat keskimääräistä korkeampia lähes koko vuoden ja mukaan mahtui myös mittaushistorian lämpimin syyskuu.
Palvelun varajohtaja Samantha Burgess kertoi aiemmin tänä vuonna, että vuosi 2023 saattoi olla kuumin jopa kymmeniin tuhansiin vuosiin.
Helteet aiheuttavat terveyshaittoja Etelä-Euroopassa
Copernicuksen uuden raportin mukaan äärimmäisiin sää- ja ilmasto-ilmiöihin liittyvien haitallisten terveysvaikutusten määrä on kasvussa.
Kuumuuteen liittyvä kuolleisuus on lisääntynyt noin 30 prosentilla 20 vuoden aikana. Lämpökuolemien arvioidaan lisääntyneen lähes koko Euroopan alueella.
Terveysriskit ja kuumuuteen sopeutuminen vaihtelevat maittain. Copernicus-ohjelman raportti peräänkuuluttaa terveydenhuoltojärjestelmän tarvetta sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin terveysuhkiin.
Pitkäaikainen lämpöstressi voi heikentää pitkäaikaissairaiden elämänlaatua ja lisätä kuumuuteen liittyvien sairauksien, kuten lämpöhalvauksen riskiä erityisesti korkeammilla ikäluokilla.
Meret lämpenevät, joet tulvivat
Valtamerten pintalämpötiloissa vuoden keskiarvo oli mittaushistorian korkein. Lisäksi kesäkuussa Irlannin länsipuolella Atlantin valtameressä mitattiin lämpöaalto, jonka aikana meren pinnan lämpötila nousi viisi celsiusastetta tavanomaista korkeammaksi.
Meriveden keskilämpötilat nousivat vuodesta 1980 alkaneen mittaushistorian korkempiin lukemiin eri puolilla eteläistä Atlantia, Välimerta ja Britteinsaarten edustaa. Pintälämpötilat olivat tavanomaista korkeampia myös Itämeressä.
Copernicuksen mukaan Euroopassa satoi noin seitsemän prosenttia keskimääräistä vuotta enemmän. Korkeat sademäärät vaikuttivat jokien virtaumiin ylittivät korkean tulvakynnyksen kolmasosassa Euroopan jokiverkostoa.
Ennätyksellisiä virtaamia havaittiin syysmyrskyjen aikana esimerkiksi Loiren, Reinin ja Tonavan vesistöissä. Kansainvälinen katastrofitietokanta EM-DAT arvioi, että tulvat vaikuttivat 1,6 miljoonan ihmisen elämiin ja aiheuttivat suuria taloudellisia menetyksiä.
Lunta kuitenkin satoi suuressa osassa Eurooppaa tavanomaista vähemmän, erityisesti Keski-Euroopassa ja Alpeilla talvella ja keväällä. Pienemmän lumikertymän ja kesän helleaaltojen seuraksen jäätiköt hupenivat Alpeilla voimakkaasti. Kahden edellisen vuoden aikana Alpit ovat menettäneet noin kymmenen prosenttia jäätiköidensä jäljellä olevasta tilavuudesta.
Arktisella alueella vuosi oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin. Vuoden 2016 jälkeen artisilla maa-alueilla on mitattu mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta. Myös Jäämeren jääpeite oli tavanomaista pienempi suurimman osan vuodesta.