Korkeakouluopiskelu on muuttunut, ja se tarkoittaa uusia tiloja kampuksille

Moni opiskelija haluaa yhä tulla tekemään opintoja kampukselle, vaikka mahdollisuus etäopintoihin on kasvanut. Ryhmätöille ja etäluennoille kaivataan nykyaikaisia tiloja.

Teknillisen fysiikan opiskelijat Mirja Tolvanen ja Ella Syrjänen Itä-Suomen yliopiston itseopiskelutilassa. Video: Marianne Mattila / Yle
Marianne Mattila

Korkeakoulujen kampuksille tarvitaan lisää rauhallisia tiloja itsenäiseen opiskeluun. Syy on muun muassa se, että opinnoissa on paljon etäluentoja. Kursseja suoritetaan myös itsenäisesti.

Itä-Suomen yliopistossa tilakysymys on puhuttanut opiskelijoita jo vuoden ajan.

Kuopiossa ja Joensuussa alkoi vuosi sitten kampusten kehittämistyö, jossa linjataan tulevia työskentely- ja oppimistapoja sekä teknologia- ja tilaratkaisuja.

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan Mirka Niemisen mukaan Kuopiossa opiskelijoita mietityttää esimerkiksi ainejärjestöhuoneiden kohtalo.

– Osalla on siellä myös opiskelutiloja, Nieminen kertoo.

Kuopion kampuksella yliopisto on panostanut itseopiskelutiloihin Snellmania rakennuksessa. Esimerkiksi pääaulaan on rakennettu opiskelutiloja. Ne ovat varattuja yleensä aamusta iltaan.

Itä-Suomen yliopiston Snellmania rakennuksessa on tiloja opiskella itsenäisesti.

Teknillisen fysiikan opiskelijat Ella Syrjänen ja Mirja Tolvanen keskittyvät laskemaan hiljaisuudessa, vaikka viereisen aulan lounasjonossa jutellaan kovaäänisesti.

Tolvanen kertoo opiskelevansa mielellään kampuksella.

– Pidän kiinni arkirytmistä. Tulen tänne kahdeksaksi ja opiskelen neljään. Syön siinä välissä, hän kertoo.

Syrjänen on sitä mieltä, että itseopiskelutiloja pitäisi olla vielä enemmän. Välillä rauhallista paikkaa ei löydy.

– Olen sitten mennyt kotiin ja opiskelusta ei ole tullut mitään, hän kertoo.

Ylioppilaskunnan Mirka Niemisen mukaan työelämästä tuttua läsnä vai etänä -keskustelua käydään myös yliopistolla. Osa opiskelijoista toivoo enemmän lähiopetusta ja osa puolestaan haluaa tehdä opintoja mahdollisimman paljon etänä.

– Fakta kuitenkin on, ettei kaikkia voi miellyttää, Nieminen sanoo.

Opiskelija seisoo kampuksen käytävällä.
Mirka Nieminen on Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Hän korostaa, että viihtyisät ja modernit opiskelutilat houkuttelevat tulemaan kampukselle. Ihmiset kampuksella tekevät siitä vetovoimaisen.

Itsenäisesti suoritettavat opinnot vaativat paljon

Ammattikorkeakouluissa seurataan tällä hetkellä tarkasti, mitkä seikat vaikuttavat opiskelujen etenemiseen, koska korkeakoulut saavat rahoituksensa suoritettujen tutkintojen perusteella.

Arenen eli ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Ida Mielityinen kertoo nuortenkin opiskelijoiden hakevan virtuaalisiin ja monimuoto-opintoihin, joissa opiskelu tapahtuu joko kokonaan tai suurelta osin itsenäisesti etänä.

Mielityinen uskoo nuorten ajattelevan, että se on joustavampaa ja luo vapautta.

– Kolikon toinen puoli usein unohtuu eli itsenäisesti suoritettavat opinnot vaativat merkittävää itsensä johtamista, hän sanoo.

Savonia-ammattikorkeakoululla on Kuopiossa uusi kampus, jonne rakennettiin myös itseopiskelutiloja. Niitä käytetään eniten syyslukukaudella ja tammikuussa.

Tradenomiopiskelija Tino Setälä kertoo, millaista oli aloittaa opiskelut Savonian melko uusissa tiloissa. Video: Marianne Mattila / Yle

Laulunopettajaksi tähtäävän musiikkipedagogian opiskelijan Hanna Rajaniemen tukikohta on kampukselta muutaman kilometrin päässä Kuopion musiikkikeskuksessa. Tunteja on myös Kotkankalliolla Ylen entisessä toimintakeskuksessa, ja aina välillä myös uudella kampuksella.

– Kampussydämessa meillä on noin kerran kuussa esiintymisiä, Rajaniemi kertoo.

Hänen mukaansa Musiikkikeskuksen tilat eivät riitä itsenäiseen harjoittelemiseen. Hän ei voi myöskään harjoitella Kotkankalliolla rakennuksen sisäilmaongelmien takia.

Opiskelija kampuksen pääoven edessä.
Perheellinen musiikkipedagogian opiskelija Hanna Rajaniemi harjoittelee usein kotona. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Opintoihin kuuluvia ryhmätöitä opiskelijat tekevät välillä esimerkiksi jonkun kotona tai kahvilassa.

Opiskelijoiden viihtyminen on tärkeää Kuopiolle

Itseopiskelutilojen tarve nousi esiin myös Kuopion kaupungin teettämässä kyselyssä.

Tulos yllätti Kuopion markkinointijohtaja Kirsi Soinisen, mutta hän näkee opiskelijoiden toiveen lisätiloista kertovan myös kaipuusta yhteisöllisyyteen.

– Vaikka opiskelu tapahtuisi etänä, ihmisillä on tarve olla siellä, missä muutkin ovat, Soininen sanoo.

Opiskelijoiden viihtyminen kampuksella on kaupungille tärkeä asia. Opiskelijoiden kiinnittyminen opiskelupaikkakuntaansa saa heidät ehkä jäämään asumaan alueelle.

Kuopiossa kehitetään parhaillaan Savilahden aluetta, missä myös yliopisto ja ammattikorkeakoulu sijaitsevat. Soininen pohtii, että alueelle täytyy saada lisää matalan kynnyksen tiloja, missä ihmiset voivat tavata toisiaan. Alueella ei ole esimerkiksi muita kahviloita, kuin kampuksien kahvilat, jotka menevät kiinni jo aikaisin iltapäivällä.

– Kyselyssä tuli esille myös, kuinka varsinkin maahanmuuttotaustaisilla opiskelijoilla on tarve yhteisölle, ja halua tutustua uusiin ihmisiin, hän kertoo.

Suosittelemme