S-ryhmä poisti hyllyistään Atrian kotimaisen porsaanfileen ja otti tilalle tanskalaisen Coopin. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi aiheesta sunnuntaina.
S-ryhmän myymien lihatuotteiden kotimaisuusaste on 95 prosenttia ja sianlihan 94 prosenttia, kertoi ketjun marketkaupan tuoteryhmäjohtaja Kim Strömsholm Maaseudun Tulevaisuudelle.
Suomen Sikatuottajat ry:n toiminnanjohtaja Ari Berg pitää muutosta merkittävänä, vaikka kyse onkin vain yhdestä tuotteesta.
Sikayrittäjät kokevat S-ryhmän päätöksen epäoikeudenmukaiseksi ja vastuuttomaksi. Berg on huolissaan siitä, että Atrian tapauksesta tulee ennakkotapaus ja näin voitaisiin toimia myös muiden tuotteiden osalta. Se vaikuttaisi kauppojen koko kotimaisuusasteeseen.
Samaa mieltä on Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan edustajiston jäsen, ähtäriläinen Johanna Kankaanpää.
– Tämä on koepallo. Sinne heitetään nyt tämmöinen ja katsotaan, miten se lähtee vetämään. Ja pikkuhiljaa alaa valtaa Coop, koska se on yleiseurooppalainen merkki, Kankaanpää sanoo.
Atria ei kommentoinut asiaa Ylelle.
Tuottajilla vähän vaikutusvaltaa
Johanna Kankaanpää uskoo, että tulevaisuudessa eurooppalaiset merkit korvaavat suomalaiset brändit.
Suomen maakunnista Etelä-Pohjanmaalla tuotetaan eniten lihaa.
Johanna Kankaanpää toivoo, että pohjaismaakunnissa Osuuskauppa uisi vastavirtaan ja valitsisi jatkossakin hyllyynsä lähellä tuotettua lihaa.
– Pitäisi pikkuisen ajatella sitä, mikä merkitys alkutuotannolla on koko maakunnan aluetaloudelle ja mikä merkitys on sillä, että sitä tarjotaan täällä kaupan hyllyssä, Kankaanpää vetoaa.
Bergin mukaan tuottajilla ei ole asiassa paljon vaikutusvaltaa, sillä tuottajilla on sopimus lihataloihin ja lihatalot tekevät sopimukset kauppojen kanssa.
Riskienhallintaa ja lainsäädäntöä
Suomen Sikatuottajat ry:n toiminnanjohtaja Ari Bergin mukaan yrittäjät käyttävät paljon rahaa sääntöjen noudattamiseen.
– Suomalaisilta tuottajilta edellytetään lainsäädännöllä paljon enemmän ja tiukempia toimenpiteitä kuin muualla EU:ssa. Tämän vuoksi asia ärsyttää ja sitä pidetään monen yrittäjän mielestä vastuuttomana toimintana, Berg sanoo.
Bergin mukaan muiden maiden tuotantotavat eivät ole Suomen tasolla. Yksi konkreettinen asia on saparoiden typistäminen, joka on ollut EU:ssa kiellettyä jo pitkään ja Suomessa kieltoa noudatetaan, mutta muissa maissa aina ei.
Hän muistuttaa, että jos sika pureskelee lajitovereidensa häntiä, on sen hyvinvoinnissa haasteita. Jos hännät typistetään, saattavat häiriöt jäädä huomaamatta.
Bergiä huolettavat myös salmonellan ja afrikkalaisen sikaruton riskit.
– Suomessa on salmonellavalvontaohjelma ja tuotanto on siitä vapaata. Tuottajat käyttävät riskienhallintaan ja vakuutuksiin merkittävästi rahaa.
Hän toivoisi, että yhteiskunta osallistuisi kustannuksiin, joita tuottajille tulee eri tautien estämisestä ja valvomisesta tulee. Nyt lisäkustannukset eivät lihan tuottajahinnassa näy.
Berg muistuttaa, että salmonella on kansanterveyden kannalta ikävä sairaus, jota on kallis hoitaa. Suomi taas on harvoja maita, joissa afrikkalaista sikaruttoa ei ole.
S-ryhmän mukaan Coop-possu ei ole syrjäyttänyt kotimaista tuotetta
Yle ei saanut puhelimitse kommenttia SOK:lta perjantaina. SOK:n päivittäistavarakaupasta vastaava johtaja Sampo Päällysaho on kuitenkin käsitellyt Atria-kysymystä tuoreessa blogikirjoituksessaan.
Kirjoituksessa Päällysaho kommentoi, että kaupan valikoima ei ole koskaan sementoitu, vaan se vaihtelee ja heijastelee kysyntää. Hänen mukaansa kyse ei ole siitä, että Coop-possu olisi syrjäyttänyt toisen tuotteen.
19.4. klo 18.53 Artikkeliin on lisätty osuus Sampo Päällysahon blogista.