Hallituksen päätökset kehysriihessä herättävät huolta hyvinvointialueilla.
Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.
Samalla kehysriihessä päätettiin väljentää sotepalveluita velvoittavaa lainsäädäntöä, minkä on tarkoitus helpottaa hyvinvointialueita sopeutumaan uusiin leikkauksiin.
Hallitus esimerkiksi pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuuta kolmeen kuukauteen nykyisestä 14 vuorokaudesta, korottaa asiakasmaksuja ja pienentää vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoitusta 0,65:stä 0,6:een.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen eli Oma Hämeen johtajan Olli Naukkarisen mukaan kokonaisuus ei helpota alueiden taloustilannetta.
– Nyt se itse asiassa vähän kiristää tilannettamme. Päätösten seurauksena meidän pitää tehdä toimenpiteitä, että taloutemme pysyy pystyssä.
Sopeutusten riittäminen epävarmaa
Naukkarinen avaa tilannetta asiakasmaksujen noston kautta. Lakimuutoksen jälkeen hyvinvointialueet voivat nostaa asiakasmaksuja, mutta tuottoja vastaava määrä leikataan valtion rahoituksesta pois.
– Käytännössä se johtaa tilanteeseen, jossa meillä ei oikeastaan ole muita vaihtoehtoja kuin nostaa asiakasmaksuja.
Perusterveydenhuollon hoitotakuun venyttäminen huolettaa Naukkarista erityisesti. Hän epäilee, että sillä ei välttämättä kyetä sopeuttamaan taloutta riittävästi.
Jos ihminen on kipeä, hänen kannattaa joka tapauksessa hakeutua perusterveydenhuoltoon mahdollisimman pian, ettei tilanne eskaloidu myöhemmin siihen, että ihminen tarvitsee kallista erikoissairaanhoitoa.
– Odotan mielenkiinnolla tarkempia yksityiskohtia, joita ministeriö meille varmaan suo.
Leikkaukset voivat kohdella hyvinvointialueita eri tavoin, koska alueet ovat hieman erilaisissa tilanteissa.
– Vielä on epäselvää, kohdistuuko jokin leikkaus meille niin, ettemme pysty sopeuttamaan sitä vastaavaa määrää, Naukkarinen sanoo.
Keskussairaala säilyy
Kehysriihessä päätettiin myös, että Suomen sairaalaverkkoa ei supisteta. Kanta-Hämeen keskussairaalassa voidaan tulevaisuudessakin hoitaa synnytyksiä ja tehdä leikkauksia.
Tästä päätöksestä Olli Naukkarinen on mielissään.
– Olen onnellinen, että meidän henkilökunnan ei tarvitse olla epävarma jatkosta. Keskussairaalalla on ollut aika hyvä henkilöstön saatavuus, ja se on ollut pidetty työpaikka.