Gáregasnjárgga skuvlamánát besse juoiggastit Oulu bismágotti bismái Jukka Keskitaloi, go son galledii mannan bearjadaga Gáregasnjárggas. Loaiddasteami lassin mánát besse háleštit bismmáin bahkka áššis, namalassii das ahte lea go girkus lohpi juoigat.
Duogáš áššái lea dat, mii geavai Gáregasnjárgga kapeallas sámi álbmotbeaivve mannan guovvamánus. Dalle vuolleskuvlla oahppit ledje bovdejuvvon kapellii juoigat, muhto buohkaid mielas luohti ii heiven goit ordnejuvvon dilálašvuhtii. Go vuosteháhku bođii ovdan, de Gáregasnjárgga skuvllaid oahpaheaddjit mearridedje soabalašvuođa dihte, ahte mánát eai juoigga.
Dáhpáhusa maŋŋá bismá Keskitalo goit almmuhii, ahte son gal mielas guldala daid mánáid luđiid. Ohcejoga searvegotti dárkkistanreaissus bismá gallediige Gáregasnjárgga skuvllas, gos mánát de juige sutnje.
– Mánáid juoigan lei fiinnis. Dat lea oassi sámekultuvrras ja vuohki buktit ovdan dovdduid, dadjá Keskitalo.
Sámi álbmotbeaivvi dáhpáhusa maŋŋá bismá maid geardduhii girku dálá oainnu, ahte juoigan ii leat suddu. Dáid seamma sániid son dajai maiddái Gáregasnjárgga skuvllalaččaide, go bismá beasai háleštit fáttás mánáiguin.
– Ádden gal, ahte boarráset buolva soaitá jurddašit, ahte dan eai leat atnán nu heivvolažžan. Ieš oainnán, ahte dat gal heive, go fal sisdoallu lea vuogas girkovistti ektui, dadjá bismá Keskitalo.
Mearridedje bovdet bismmá skuvlii
Bismá doalai Gáregasnjárgga kapeallas bearjadaga rohkosbottu. Doppe mánáid luohti ii goit gullon. Gáregasnjárgga ja Njuorggán skuvllaid rektor Laura Niittyvuopio-Valle muitala, ahte lei oahpaheaddjiid ja vánhemiid oktasaš mearrádus bovdet bismmá skuvlii.
– Mii skuvllas háliidit dieđusge oahpahit mánáide dan dálá áigásaš oainnu, muhto maiddái gudnejahttit eará olbmuid. Dálgo dat ságastallan lea dákkár, de mearrideimmet, ahte mis lea fiinna skuvlaviessu ja juoigat, loaiddastit ja váldit bismmá doppe vuostá, čilge Niittyvuopio-Valle.
Rektor lea hui duđavaš, ahte skuvllalaččat besse njunnálagaid háleštit bismmáin luođi birra.
– Bismá hirbmat bures čilgii mánáide, ahte dat lea girku oaidnu, ahte sámekultuvra oažžu gullot ja oidnot girkus ja ahte dat sisdoallu mearkkaša. Mu mielas dat lei hirbmat buorre, ahte bismá bođii skuvlii muitalit buohkaide dan oktasaččat, dadjá Niittyvuopio-Valle.