Yle kertoi syksyllä 2022 Ruotsissa asuvasta suomalaisesta Ristosta, jota poliisi epäili jättimäisen rikosvyyhdin pyörittämisestä.
Syyttäjä katsoi Riston syyllistyneen yhteensä 44 erilaiseen petosrikokseen vuosina 2018–2020.
Syyttäjän mukaan sopiva rangaistus Ristolle olisi ollut viisi vuotta ja yhdeksän kuukautta ehdotonta vankeutta.
Juttu päätyi syyteneuvotteluun ja tunnustamisoikeudenkäyntiin.
Niiden ansiosta Risto sai roiman alennuksen vankeustuomioonsa, joka oli lopulta kolme vuotta ja kymmenen kuukautta.
Riston nimi on muutettu jutussa.
Riston tuomio ja vahingonkorvaukset tulivat näistä rikoksista:
- 14 petoksesta
- 13 törkeästä petoksesta
- yhdestä törkeän petoksen yrityksestä
- 10 veropetoksesta
- 6 törkeästä veropetoksesta.
Esitutkinnan mukaan Risto keräsi ympärilleen ruotsalaisia päihdeongelmaisia ja toteutti petosrikoset heidän kanssaan.
Riston lisäksi ainakin neljälle henkilölle on nostettu syytteitä petosvyyhtiin liittyen Helsingin käräjäoikeudessa.
Miksi vankeudesta tuli alennusta?
Risto ja syyttäjä päätyivät syyteneuvotteluun vain muutama kuukausi ennen sitä hetkeä, kun Helsingin käräjäoikeudessa piti alkaa laaja oikeudenkäynti, jossa Riston rikosvyyhtiä olisi alettu käsitellä.
Syyteneuvottelussa Risto päätti tunnustaa kaikki syyttäjän esittämät rikossyytteet. Syyttäjä puolestaan sitoutui vaatimaan Ristolle lievempää rangaistusta.
Tunnustaminen tapahtui käytännössä Helsingin käräjäoikeuden tunnustamisoikeudenkäynnissä maaliskuun alussa.
Siinä syyttäjä vaati Ristolle kolmen vuoden ja kymmenen kuukauden ehdotonta vankeutta lähes kuuden vuoden vankeusrangaistuksen sijaan.
Käräjäoikeus vahvisti tuomion ja perui suunnitellun pääkäsittelyn, jossa syytteitä ja todisteita olisi puitu laajasti.
– Tunnustamisella on saavutettu niitä prosessiekonomisia hyötyjä, joita syyteneuvottelua ja tunnustamisoikeudenkäyntiä koskevalla lainsäädännöllä on tavoiteltu, Helsingin käräjäoikeus totesi tuomiossaan.
Helsingin käräjäoikeuden ratkaisu annettiin huhtikuun alussa, ja se on lainvoimainen.
”Kyllä molemmat osapuolet tulivat vastaan”
Yle tavoitti Riston asianajajan Ari Niemisen kommentoimaan syyteneuvotteluja.
Miten syyteneuvottelut sujuivat?
– Molemmat osapuolet (syyttäjä ja Risto) esittivät näkemyksensä. Niistä keskusteltiin, ja lopulta päädyttiin osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.
Löytyikö ratkaisu helposti?
– Ei ihan heti löytynyt, mutta lopulta sitten löytyi.
Kumpiko osapuoli joutui tulemaan enemmän vastaan?
– Sanotaan näin, että siinä kyllä molemmat osapuolet tulivat vastaan.
Kuinka tyytyväinen päämiehenne (Risto) on tuomioon?
– Tuohon en ota kantaa.
Yle ei tavoittanut syyttäjää kommentoimaan oikeudenkäyntiä.
Noin 700 000 euroa vahingonkorvausta
Helsingin käräjäoikeus määräsi Riston maksamaan petoksen kohteeksi joutuneille rahoituslaitoksille, verkkokaupoille ja esimerkiksi verottajalle vahingonkorvauksia yhteensä noin 700 000 euroa.
Oikeus määräsi Riston omaisuutta pantavaksi vakuustakavarikkoon 2 670 euroa ”rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen turvaamiseksi”.
Velkojien tilanne ei vaikuta siis kovinkaan hyvälle.
Risto kehitti toimivan rikosidean
Näin Risto ja hänen apurinsa tekivät petosrikoksia.
Risto otti apureidensa nimissä runsaasti kulutusluottoja, osti puhelimia ja tietokoneita sekä perusti yrityksiä, joille haki arvonlisäveropalautuksia.
Viranomaisten järjestelmiin Risto pääsi vahvalla tunnistautumisella, jossa hän käytti apureidensa pankkitunnuksia.
Eräänä päivänä Suomessa toimiva pankki huomasi epäilyttävää rahaliikennettä tietyillä pankkitileillä.
Pankki oli yhteydessä poliisiin, ja siitä alkoi Helsingin poliisin laaja tutkinta.