TUKHOLMA / GÖTEBORG Presidentti Alexander Stubb ei ollut ainoa, joka lensi tiistaina valtiovierailulle Ruotsiin.
Stubbin vanavedessä Tukholmaan liihotti painava nippu yritysjohtajia. Mukana oli suomalaisia kruununjalokiviä, kuten Kone, Nokia, Fiskars, Valio, Wärtsilä, Fortum, Cargotec, Patria.
Vastassa olivat ruotsalainen elinkeinoelämä, kärkipoliitikot ja kuninkaalliset, eivätkä tapaamiset perinteikkäässä Grand Hotelissa olleet pelkkää seremoniaa.
– Täällä sidotaan yhteisiä verkkoja, joilla on merkitystä kun mennään maailmalle. Yhdessä ollaan paljon vahvempia, tiivisti Fiskarsin toimitusjohtaja Nathalie Ahlström.
Suomalaisyritykset ovat aloittaneet marssin Ruotsiin
Tulosta onkin jo tullut. Suomalaisyritykset pyrkivät nyt toden teolla marssimaan Ruotsin markkinoille.
Heti Ruotsin uuden Nato-ajan aluksi Patria ilmoitti maaliskuussa tehneensä Ruotsin puolustusvoimien kanssa peräti 321 panssaroidun ajoneuvon kaupan.
Samalla Suomi iskee kiilaa myös ruotsalaisten perinteiselle menestyssektorille eli kulutustuotteisiin.
Ruokakaupoissa Valion ja Fazerin brändit ovat vahvasti esillä, ja viikonloppuna Keskon omistama ”Ruotsin K-rauta” eli K Bygg -ketju mainosti 45 000 katsojalle Ruotsin jalkapalloliigan huippuottelussa AIK-Djurgården.
Motonet-ketju avasi syksyllä ensimmäisen Ruotsin-myymälänsä Sundsvalliin, ja toinen avataan pian Örebrossa. Tokmannin ostamalla Dollarstore-halpakauppaketjulla menee lujaa, kun inflaatio kurittaa kuluttajia.
Luksustuotteiden saralla Fiskars osti viime syyskuussa tanskalaisen Georg Jensenin, joka nauttii vankkaa suosiota myös Ruotsissa. Fiskars omistaa jo valmiiksi ruotsalaisen designastioita valmistavan Rörstrandin.
Mitä suomalaisyrityksillä oikein on meneillään länsinaapurissa?
Venäjän sotkut saavat katsomaan länteen
Kun Venäjä sotki oman kauppansa hyökkäyssodalla, suomalaisyritysten luukku itään sulkeutui. Sitä pyritään nyt korvaamaan lisäämällä vientiä länsinaapuriin.
Suomalaiset vientiyritykset katsovat Ruotsiin, ja viime vuonna se nousi tavaraviennin kohdemaana jo Saksan ohi.
Teoriassa Ruotsi oli jopa ykkönen, sillä Yhdysvaltain-kauppaa pullisti Icon of the Seas -loistoristeilijän kahden miljardin euron arvoinen kertatoimitus.
Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimistolla onkin riittänyt vilskettä.
– Viime vuonna meille tuli 430 yhteydenottoa, ja tänä vuonna määrä on edelleen kasvamassa. Todella vilkasta on ollut, sanoo kauppakamarin markkinaneuvoja Markku Sirviö.
– Yritykset katsovat nyt Ruotsia entistä enemmän lähimarkkinana, hän jatkaa.
Ruotsi on kuitenkin edellä
Kirimistäkin tosin riittää.
Ruotsi vie perinteisesti Suomeen enemmän kuin mitä liikkuu toiseen suuntaan. Kauppatase repsahti koronan jälkimainingeissa, mutta palasi viime vuonna normaaliksi eli puolisen miljardia miinukselle.
Suomalaisten yritysten helmasynti on pitkään ollut markkinoinnin heikkous. Sama vaivaa edelleen, vaikka ilmassa onkin uuden, rohkeamman sukupolven marssi.
– Ruotsissa markkinointi ja mainonta on hauskempaa. Siinä on aina joku juju, sanoo Fiskarsin toimitusjohtaja Nathalie Ahlström.
Rempseys pätee myös ruotsalaisiin kuluttajiin.
– Ruotsalaiset ovat hyvin trendikkäitä. He ovat innokkaita ottamaan uusia asioita ja makuja ruokapöytään, sanoo Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme.
Keikkaako optimismi päälaelleen?
Ruotsin-markkinaa on totuttu pitämään hankalana, mutta nyt ilmassa on optimismia.
Ruotsia valtaavan Motonetin taustakonsernin eli Broman Groupin hallituksen puheenjohtaja Harri Broman ei tunnista hankaluuksia. Ketju tähtää korkealle, kolmen tai neljän uuden myymälän avaamiseen tästedes joka vuosi.
– Täällä on ollut todella hienoa aloittaa bisnestä. Meillä on käynyt kauppa hyvin, ja luvitus ja kaikki muu toimii ainakin kaupan alalla todella hyvin, Broman sanoo.
Mitä Ruotsissa pitää tehdä eri tavalla?
– Me ei olla nähty vielä mitään, mitä pitää tehdä eri tavalla, Broman sanoo.
– Ehkä sen takia meidän konsepti toimiikin täällä. Ainakin Sundsvallin puolen vuoden kokemuksen perusteella meidän konseptimme voi olla ihan samanlainen täällä Ruotsissa kuin Suomessa.