Lumesta paljaalla hiekkakentällä köröttelee siellä täällä moottorikelkkoja kuralätäköiden yli kohti startinodotusaluetta. Itse raviradan keskellä puolestaan luikertelee noin 600 metrin mittainen lumibaana. Sen rakentamiseksi paikalle on tarvittu tuhansia kuutioita lunta.
Meneillään on moottorikelkkojen snowcrossin MM-osakilpailu, joka on samalla historiallinen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun naiset kilpailevat omassa luokassaan MM-pisteistä. Yksi kuljettajista on Joensuun eteläpuolella sijaitsevasta Suhmuran kylästä kotoisin oleva Saga Forsell.
19-vuotiaan Forsellin kilpailuhenkisyys käy selväksi heti, kun hän ensimmäisten harjoituskierrostensa jälkeen kurvaa hetkeksi ratavarikolle. Kun avustaja kertoo kierrosajan olevan sillä hetkellä toiseksi nopein, hän päästää pari kipakkaa voimasanaa ja syöksyy heti takaisin radalle. Silmämääräisesti katsottuna kierrosajan metsästys karkaa kuitenkin yliyrittämisen puolelle.
Harjoitusten jälkeen Forsell vahvistaa sen, mitä allekirjoittanut osasi vähän ounastellakin:
– Olen kilpailuhenkinen, henkeen ja vereen! Minulla on omat tavoitteeni, joita haluan. Välillä saattaa mennä vähän yli, Forsell sanoo ja nauraa hersyvästi.
Varikkopilttuun vieressä Forsellin kommentteja kuuntelee myös Robert ”Roope” Lappalainen, joka tunnetaan erityisesti 90-luvun puolivälissä Helsingissä ajettujen Sörnäisten katuratakilpailujen ideamiehenä ja promoottorina. Joensuussa hän ei ole paikalla sattumalta.
Lappalainen on nimittäin lupautunut auttamaan Forsellia tämän snowcross-uralla. Yhteistyökumppaneiden hankkimisen lisäksi kyse on Lappalaisen mukaan henkisestä sparrauksesta ja neuvoista. Yhteistyön taustalla on Lappalaisen pitkä ystävyys Sagan isän, Tuomo Forsellin kanssa.
Tuomo Forsell lukeutui Suomen huippukelkkailijoihin 80- ja 90-luvuilla. Nyt hän toimii tyttärensä mekaanikkona.
– Ajoin itse täällä samassa paikassa vuonna -92, jolloin täällä edellisen kerran ylipäätään oli kelkkakilpailut. Silloin kyseessä oli PM-kilpailu ja muistan, että heti seuraavana maanantaina lähdimme kohti Italiaa EM-osakilpailuun. Tässä on aikamoinen ympyrä sulkeutunut, sillä enpä olisi silloin uskonut, että kun Joensuun raviradalla seuraavan kerran kisataan, kyseessä on MM-osakilpailu ja starttiviivalla on myös oma tyttäreni, isä-Forsell sanoo tunteikkaasti.
Hieman yllättäen sekä isä että tytär kumoavat ajatuksen siitä, että isä olisi ”pääsyyllinen” tyttären lajivalintaan. Saga Forsell aloitti snowcrossin vasta muutama vuosi sitten. Sitä ennen hän harrasti telinevoimistelua, joka kuuluu kuulemma höntsämielessä oheisharjoitteluun edelleenkin.
Varsinaisena innoittajanaan lajin pariin Forsell pitää toista joensuulaista snowcross-kuljettajaa Mila Nevalaista, jota hän – oman isänsä ohella – luonnehtii laji-idolikseen.
Pidemmän tähtäimen unelmakseen Forsell kertoo kilpailemisen Yhdysvalloissa, sillä siellä lajin taso on kovin. Joensuussa siitä tarjoaa konkreettisen näytteen nelinkertainen Yhdysvaltain mestari Malene Cottew, joka voittaa historian ensimmäiset naisten MM-erät suvereeniin tyyliin.
Forsell joutuu kilpailemaan nilkka vahvasti teipattuna kaaduttuaan kilpailupäivän aamun warm upissa. Hän on kuitenkin parhaana suomalaisena molempien kisaerien neljäs.
Naisten luokassa starttiviivalla on 12 kuljettajaa, joten avausmutkassa on ahdasta.
Hyppyreistä kelkat ponnistavat parhaimmillaan noin neljän metrin korkeuteen. Laji näyttää hurjalta. Forsell sanoo maksimisykkeensä olevan kisaerän aikana noin 180.
– Kyllä ensimmäiseen mutkaan ajaminen vaatii paljon myös henkisesti. Itse olen mielestäni henkisesti aika vahva ja sellainen paineen alla suoriutuja. Ehkä minulla ovat vähän ”ruuvit löysällä” ja osa saattaa puuttuakin. Pidän vauhdista tosi paljon ja sitä tässä lajissa riittää. Pääsen haastamaan itseäni.
Forsellin mukaan snowcrossissa on paljon samoja elementtejä kuin telinevoimistelussa. Voimistelutausta auttaa kehonhallinnassa ja myös loukkaantumisten välttämisessä.
– Molemmissa lajeissa tulee adrenaliinia, mutta kyllä tämä snowcross on sen suhteen vielä vähän kovempi juttu. On sieltä kelkan selästä tullut lenneltyä poiskin. Välillä sellaisia hassun hauskoja lentoja tai ”supermaneja”, mutta niistä aina opitaan.
Kesällä Forsell kertoo harjoittelevansa crossfitia ja motocrossia. Talvella lajiharjoittelua on kolmesta neljään kertaan viikossa. Siinä häntä auttaa kotipihaan rakennettu oma snowrossrata. Tosin tällä hetkellä hän kuitenkin asuu ja opiskelee Savonlinnassa ammattivalmentajaksi.
Kilpailemista historian ensimmäisessä naisten MM-osakilpailussa Forsell kuvailee siistiksi kokemukseksi. Pääsihän hän samalla näkemään myös voittaja Malene Cottewin vauhdikasta menoa aitiopaikalta.
Ehditkö ottaa mallia hänen ajostaan?
– Yritin katsoa, mutta se karkasi tosi nopeasti, Saga Forsell nauraa.