Toisen asteen opiskelijajärjestöt ovat pettyneitä hallituksen kehysriihen opiskelijoita koskeviin päätöksiin.
Opiskelijat kokevat, että leikkaukset ovat eriarvoistavia ja osuvat erityisesti opiskelijoihin, joilla ei ole mahdollisuutta saada taloudellista tukea huoltajiltaan tai käydä töissä opiskelujen ohella.
– Tämä on kohtuuton ja aivan järjetön päätös. Opiskelijoilta on tullut toivetta, että meidän pitäisi näkyä enemmän. Puhua vielä kovemmin sen puolesta, että lukion maksullisuuspäätös peruttaisiin. Ryhdymme vielä toimiin, sanoo Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai.
Kiattrakoolchai toivoo, että päätöksestä vielä peruutettaisiin. Eniten häntä harmittaa hallituksen päätöksessä se, että säästöt osuvat voimakkaimmin niihin, joilla menee jo muutenkin heikosti.
– Esimerkiksi ne, joilla on oppimisvaikeuksia, ovat osallistuneet valmentavaan koulutukseen tai aloittaneet lukion myöhemmin peruskoulun pidentymisen takia, on tarvetta tukeen ja maksuttomuuteen enemmän kuin kellään muulla. Nyt heitä ajetaan ahdinkoon.
Taloudellinen rajaaminen voi vaikuttaa myös vaihto-oppilasvuosiin ja kansanopistoissa käymiseen.
– Jatkossa lukion pidentäminen 3,5–4 vuoteen ei ole järkevää, vaikka se voisi olla joillekin hyvä, jopa suositeltava vaihtoehto, Kiattrakoolchai sanoo.
Opiskelijoiden toimeentulo on tiukkaa jo nyt
Opiskelijat kokevat, että opiskeleminen vaikeutuu, kun heidät siirretään pois yleisen asumistuen piiristä sekä rajataan maksuttomat oppimateriaalit 18:aan ikävuoteen.
– Opiskelijat painivat toimeentulonsa kanssa. Esimerkiksi opintotukea ei ole nostettu kahteenkymmeneen vuoteen ja hinnat ovat kallistuneet inflaation myötä, mutta se ei ole näkynyt opiskelijoiden toimeentulossa, sanoo Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton, SAKKI ry:n puheenjohtaja Patrik Tanner.
Tannerin mukaan ei ole kohtuullista, että oppivelvollisten on ryhdyttävä maksamaan oppimateriaaleista ennen kuin yksikään ikäluokka on ehtinyt valmistua oppivelvollisuusuudistuksen jälkeen.
– Mitä tämä tarkoittaa keskeyttämisen määrälle? Opintolainat ovat jo nyt räjähtäneet kasvuun, mitä siitä seuraa, se huolettaa.
Tällä hetkellä toisen asteen opiskelijat velkaantuvat. Moni ammatillisen koulutuksen saanut työllistyy matalapalkkaiselle tai keskipalkkaiselle alalle. Tennerin mukaan se vaikeuttaa opintolainan takaisinmaksua.
Lisäksi pelkona on, että leikkauspäätökset vaikuttavat negatiivisesti Suomen tavoitteeseen nostaa korkeakoulutettujen määrää 50:een prosenttiin.
Tannerin mukaan ammatillinen koulutus keskittyy isoihin kaupunkeihin, joten moni on joutunut muuttamaan jo omilleen peruskoulun päätyttyä.
– Ammatillisessa koulutuksessa oppimateriaalit ovat kalliimpia kuin esimerkiksi lukioissa, sillä oppikirjojen lisäksi tarvitaan erilaisia työvälineitä ja suojavaatteita.
Samaa painottaa myös Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n puheenjohtaja Johanna Heikkinen. Heikkisen mukaan opiskelijat joutuvat eriarvoiseen asemaan, sillä heidän sosioekonomiset lähtökohtansa ovat erilaisia.
– Osalla ei ole varaa samanlaisiin välineisiin. Lisäksi osalla aloista tarvikkeet ovat kalliimpia kuin muilla. Jos ei saa tukea perheeltä, voi olla vaikeuksia saada tarvikkeita opiskeluun.
Esimerkiksi peruskoulun kymppiluokan käyneet joutuvat jatkossa kustantamaan materiaalinsa pidempään kuin muut, Heikkinen sanoo.