KIOVA ”Synnytys oli pitkä, mutta loppujen lopuksi onnistunut”, kommentoi ukrainalainen kaverini Yhdysvaltain edustajainhuoneen eilistä päätöstä myöntää Ukrainalle merkittävä apupaketti.
Se kiteyttää ukrainalaisten tuntoja Yhdysvaltain tukipaketista, joka on muhinut päätöksentekoelimissä seitsemän kuukautta.
Edessä on vielä äänestys senaatissa tiistaina ja presidentin hyväksyntä. Joe Biden on jo luvannut allekirjoittaa lakikokonaisuuden mahdollisimman pian.
Tukipaketin suuruus on yli 60 miljardia dollaria. Niistä 23,2 menee Yhdysvaltain omien asevarastojen täydentämiseen edellisten Ukrainaan lähetettyjen asetoimitusten jäljiltä ja 13,8 miljardia Ukrainan asevoimien aseistamiseen.
Vertailun vuoksi: Ukrainan omat puolustusmenot kipuavat tänä vuonna 44 miljardiin dollariin.
Silti summat ovat kaukana siitä 376 miljardista dollarista, jotka Venäjä aikoo ohjata sotilaalliseen toimintaansa vuonna 2024.
Silti ukrainalaiset ovat tyytyväisiä Yhdysvaltain päätöksestä. Mieluummin myöhemmin kuin ei koskaan, kuuluu monissa puheenvuoroissa.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti yhdysvaltalaisia tuesta. Hän sanoi, että päätös auttaa estämään sodan leviämistä ja säilyttämään tuhansia ja tuhansia ihmishenkiä.
Ukrainalaisista on ollut myös tärkeää, että tukipakettilaissa kerrotaan avun tavoitteeksi ”kiirehtiä Ukrainan voittoa Venäjästä”. Ukrainalaisista kun on viime aikoina tuntunut, että länsi pelkää Ukrainan voittoa ja sen mahdollisia seurauksia Venäjän tulevaisuudelle.
Huolena Euroopan liiallinen luotto Yhdysvaltain tukeen
Yhdysvaltain päätöksestä tuli tärkeä voitto Ukrainalle kansainvälisellä kentällä, ja se rohkaisee varmasti kaikkia Ukrainan kumppanimaita.
Mutta Ukrainan omista diplomaattisista ponnisteluista tuorein apupaketti tuskin oli kiinni, vaikka Ukrainan ja Euroopan lobbauksella oli oma roolinsa.
Ukraina yrittää toki muistuttaa omasta lohduttomasta tilanteestaan, muun muassa ilmoittamalla Venäjän tulevasta suurhyökkäyksestä tai toukokuussa alkavasta mobilisaatiosta Venäjällä faktoina, vaikka näyttöä kummastakaan ei ole riittävästi.
Silti tuoreimmat Ukrainalle olennaiset päätökset riippuvat ennemmin ulkopuolisista tekijöistä, kuten Yhdysvaltain sisäpoliittisesta kamppailusta tai Lähi-idän turvallisuustilanteesta.
Se on ongelma, sillä jos Ukraina ei onnistu vakuuttamaan olevansa koko läntisen maailman puolustuslinjalla, suurimpien auttajamaiden tuki pysyy jatkossakin katkonaisena ja epävarmana.
Toinen ongelma voi piillä Euroopan liian riemukkaassa reaktiossa Yhdysvaltain apupakettiin. Euroopan maiden ei pitäisi luottaa liikaa rapakon takaa tulevaan apuun, koska Ukrainan selviäminen on ennen kaikkea niiden intresseissä.
Tämä ymmärretään hyvin Suomen naapurimaissa.
Viron pääministeri Kaja Kallas kehotti ”kaikkia liittolaisia katsastamaan asevarastonsa ja tekemään enemmän”.
Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström kirjoitti lyhytviestipalvelu X:ssä, että nyt on aika muistaa, että EU:n täytyy kasvattaa omaa ase-, ammus- ja varustetuotantoaan auttaakseen Ukrainaa.
– Meidänkin täytyy tehdä läksymme, Billström kirjoitti.
Kenenkään ei ole syytä levätä laakereillaan ennen kuin Ukraina on voittanut sodan. Jos silloinkaan.