Helmikuussa valtiovarainministeriö kertoi ensimmäisen koko valtionhallinnon kattavan henkilöstöstrategian valmistumisesta. Valtion kerrottiin pyrkivän muun muassa vahvistamaan työpaikkojensa toimintakulttuuria, parantamaan niiden johtamista ja uudistamaan henkilöstöpolitiikkaa.
Alle kolme kuukautta myöhemmin, eli viime viikolla, tulivat julki arviot valtionhallinnon mahdollisista laajoista henkilöstövähennyksistä.
Valtiovarainministeriön kehittämisosaston ylijohtaja Juha Sarkio oli mukana luomassa strategiaa. Säästötoimien nopeus tuli hänelle yllätyksenä.
– Resurssiniukkuus oli tiedossa julkisen talouden laskelmien perusteella. Mutta se, kuinka nopeasti se iski nyt meidän toimeenpanoon, niin se ei tietenkään strategiatyössä ollut tiedossa eikä ne ole konkretisoituneet miljooniksi vielä, hän sanoo.
Sarkio kuitenkin korostaa, että kyse on nyt määrärahojen vähentämisestä, eikä nimenomaisena tavoitteena ole vähentää henkilöstöä. Mutta henkilöstökulut ovat niin merkittävä osa menoja, että vähennyksiltä ei voi välttyä.
Käytännössä nyt edetään Sarkion mukaan niin, että ministeriöt antavat säästötavoitteet virastoille. Virastot kohdentavat ne säästöt itse. Niitä voidaan toteuttaa myös vähentämällä tiloja ja ostopalveluja tai pysäyttämällä hankkeita.
Osalle työntekijöistä lopputulos voi kuitenkin olla työpaikan menetys.
– Tässä on nyt enemmän liikkumia ja elementtejä. Silti joidenkin palvelussuhde voi päättyä, Sarkio pahoittelee.
Kiire rajaa mahdollisia säästökohteita. Eläköitymiset ja tavallinen työpaikkojen vaihtelu eivät todennäköisesti riitä.
– Poikkeuksellistahan tässä on aikataulun nopeus. Jos jo vuonna 2025 pitää saada merkittäviä säästöjä, niin luontaisen poistuman hyväksikäyttö on hieman haastavampaa, Sarkio sanoo.
– Meillä on myös paljon virastokokonaisuuksia, jotka itse kouluttavat henkilöstönsä. Silloin kysymys seuraa, niin kuin on ollut aiempinakin vuosina, että onko esimerkiksi kurssilta valmistuville poliisille tai rajavartijalle töitä – onko osoittaa virkaa.
Hallitus pyrkii välttämään näitä ongelmia kohdentamalla säästöjä muihin kuin turvallisuusalan virastoihin.
Sarkion mukaan virkasuhteessa olevien henkilöiden irtisanominen on nykyisin lähes samanlaista kuin työsuhteisten.
– Ainoa olennainen poikkeus on se, että jos virkasuhteen päättäminen osoittautuu myöhemmin laittomaksi, virkasuhde palautuu ja virkamies palaa työhön. Yksityisellä puolella työsuhteen päättyessä keskustellaan vain laittoman irtisanomisen korvauksista.
Vuoden 2023 lopussa valtion palveluksessa oli 81 445 henkilöä.