Melkein kaikkialla maailmassa käytettiin viime vuonna enemmän rahaa puolustusmenoihin kuin aiempina vuosina, selviää Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) raportista.
Vuonna 2023 kaikki maailman maat käyttivät yhteensä puolustukseensa yli 2,44 biljoonaa dollaria, eli yli kaksi tuhatta miljardia. Se on 6,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.
Jos maailman maiden puolustukseen käyttämä raha jaettaisiin kaikkien maailman asukkaiden kesken tasan, saisi jokainen ihminen noin 287 euroa.
Puolustusmenot ovat kasvaneet viimeiset yhdeksän vuotta, mutta viime vuonna ne kasvoivat ensimmäistä kertaa 15 vuoteen samaan aikaan sekä Amerikassa, Aasiassa, Afrikassa, Euroopassa että Lähi-idässä.
– Vaikeaa nähdä tässä hopeareunusta. Suurvaltojen välinen kilpailu, alueelliset ja paikalliset konfliktit, kriisit sekä sodat saavat varautumaan myös Länsi-Euroopan maat, jotka ovat tottuneet pitkään rauhan aikaan, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula.
Yleinen hintojen nousu ja puolustustarvikkeiden kallistuminen saattavat myös selittää puolustusmenojen kasvua globaalisti. Monet maat myös tekivät viime vuonna mittavia investointeja asevoimiinsa.
– Vaikka puolustusmenoissa on ollut nousua, suhteellisesti maailmassa käytettiin armeijoihin ja aseisiin aikaisemmin paljon enemmän rahaa, Koivula toteaa.
Maailman varallisuudesta käytetään siis edelleen vähemmän rahaa aseisiin kun aikaisemmin, vaikka puolustusmenot ovat kasvanet.
Eniten rahaa puolustukseen käytti Yhdysvallat
Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Intia ja Saudi-Arabia muodostivat 61 prosenttia koko maailman puolustusmenoista
Viime vuonna Yhdysvallat käytti puolustukseensa yli 916 miljardia dollaria. Yhdysvallat kasvatti sotilasmenojaan noin 2,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Yhdysvaltain osuus kaikkien maiden yhteenlasketuista puolustusmenoista oli 37 prosenttia. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Yhdysvallat käytti 3,4 prosenttia tuloistaan puolustukseen.
Kymmenen kärkimaan joukkoon nousi vuonna 2023 puolustussotaa käyvä Ukraina.
Ukrainan puolustusmenot kasvoivat 51 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna kasvu on ollut jopa 1 270 prosenttia.
– Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainan alueelle vuoden 2022 helmikuussa epäilemättä kasvatti puolustusmenoja, Koivula sanoo.
Venäjän hyökkäys on tullut Ukrainalle kalliiksi. Viime vuonna Ukrainan sotilasmenot muodostivat BKT:sta 37 prosenttia ja 58 prosenttia kaikista valtion menoista.
Ukraina käytti puolustusmenoihinsa 64,8 miljardia dollaria. Lisäksi se sai noin 35 miljardia dollaria länsimaisena aseapuna ja asetukina.
Aseavun ansiosta Ukrainan puolustukseen käyttämä budjetti näyttää ainakin lukujen valossa näyttää olevan lähellä Venäjän sotilasmenoja.
– Tämä kertoo siitä, että lännen aseavulla on ollut Ukrainalle merkitystä, vaikka tilastojen perusteella on vaikea sanoa, mitä Venäjä laskee sotilasmenoiksi.
Venäjän sotilasmenot kasvoivat 109 miljardiin viime vuonna. Venäjä kasvatti sotilasmenojaan 24 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kymmenessä vuodessa Venäjä on kasvattanut sotilasmenojaan yli 57 prosenttia.
Suhteessa BKT:hen Venäjä käytti sotilasmenoihin enemmän rahaa kuin koskaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, lähes kuusi prosenttia.
Venäjän hyökättyä moni Euroopan maa on kasvattanut puolustusmenojaan tuntuvasti
MPKK:n Koivulan mukaan Eurooppa on palaamassa synkempiin aikoihin, jolloin asevoimat vei enemmän voimavaroja ja resursseja valtion budjetista.
Esimerkiksi Puola kasvatti puolustusmenojaan tuntuvasti viime vuonna.
– Puola käytti 31,6 miljardia euroa. Se on 75 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Eurooppa olisi varautumassa sotaan. Monissa Euroopan maissa on alettu hiljalleen palauttaa armeijat toimintakykyisiksi. Se on kallis ja vaivalloinen prosessi.
Suomi nousi listauksessa yli kymmenen pykälää sijalta 46 sijalle 35. Suomessa käytettiin vuonna 2023 puolustukseen yli 7,3 miljardia euroa.
Asiantuntijan mukaan Suomen hyppäys selittyy todennäköisesti sotilasliittoon liittymisellä ja erilaisilla materiaalihankinnoilla, kuten F35-hävittäjien ostolla.
Pohjoismaista Ruotsi, Tanska ja Norja käyttivät kukin viime vuonna kahdeksan miljardia euroa puolustusmenoihin, eli absoluuttisesti enemmän kuin Suomi. BKT:hen suhteutettuna Suomi kuitenkin käytti enemmän rahaa puolustukseensa kuin Ruotsi ja Norja.
Hamasin hyökkäys nosti puolustusmenoja Lähi-idässä
Myös Lähi-idässä puolustukseen käytettiin viime vuonna enemmän rahaa kuin aiemmin.
Lähi-idän maista Saudi-Arabia käytti eniten rahaa puolustukseensa, 75,8 miljardia dollaria.
– Saudi-Arabian puolustusmenoissa näkyy huoli Iranin mahdollisesta vahvistumisesta, Koivula sanoo.
Eniten sotilasmenot alueella kasvoivat kuitenkin Israelissa.
Israelin sotilasmenot kasvoivat lähes neljäsosan, eli 27 miljardiin dollariin viime vuonna, mikä selittyy todennäköisesti Gazan sodalla ja äärijärjestö Hamasin 7. lokakuuta alkaneella hyökkäyksellä, Koivula arvioi.
Iranin ja Israelin välinen viimeaikaiset iskut eivät näy vielä tilastoissa, mutta asiantuntijan mukaan tämä todennäköisesti kasvattaa Israelin puolustusmenoja.
Konfliktit ja kriisit kasvattavat sotilasmenoja
Aasian maista Kiina käyttää eniten rahaa puolustukseensa, arviolta 296 miljardia dollaria. Kiina on kasvattanut sotilasmenojaan joka vuosi jo lähes 30 vuotta. Viime vuonna maa kasvatti sotilasmenojaan noin kuudella prosentilla.
Kiinan vaikutusvallan kasvu ja Aasian jännitteiden lisääntyminen ovat saaneet myös monet Kiinan naapurimaat varautumaan
Esimerkiksi Japani käytti viime vuonna 50,2 miljardia dollaria ja Taiwan 16,6 miljardia dollaria sotilasmenoihin. Molemmissa maissa sotilasmenot kasvoivat 11 prosenttia.
Puolustusmenot kasvoivat myös Etelä-Amerikassa, Karibian alueella ja Afrikassa. Esimerkiksi Dominikaaninen tasavalta kasvatti sotilasmenojaan 14 prosenttia sen jälkeen kun jengiväkivalta puhkesi sen naapurimaassa Haitissa.
Afrikassa taas paikalliset konfliktit lisäävät puolustusmenoja. Esimerkiksi Kongon demokraattinen tasavalta yli kaksinkertaisti sotilasmenonsa samaan aikaan kun suhteet naapurimaa Ruandaan ovat heikenneet.
Katso myös Ukrainan puolustajat dokumentti: