Mäkihypyn ja yhdistetyn maajoukkueet lähtevät karusta taloustilanteesta tulevaan kauteen. Hiihtoliitto ei pysty lupaamaan urheilijoille harjoituskaudella minkäänlaista maajoukkuevetoista harjoitustoimintaa.
Kaikki valmentajat ja maajoukkueiden muut työntekijät ovat saaneet viestin, ettei jatkosopimuksille ole taloudellisia edellytyksiä.
Yle Urheilun yhdistetyn asiantuntija Petter Kukkonen ei ollut järin yllättynyt synkistä uutisista.
– Hiihtoliiton talous on ollut jo pitkään liipasimella ja louhahti tänä vuonna oikein kunnolla. Tämän päivän uutiset eivät ole missään nimessä mikään yllätys, Kukkonen kommentoi.
Yllätys asia ei ollut myöskään yhdistetyn maajoukkueurheilija Ilkka Herolalle.
– Saimme johtokunnan kokouksen jälkeen tietää, ja osasimme jo varautua, että tämä on täysin mahdollinen ja jopa todennäköinen skenaario.
– Hommat on sössitty aika hienosti ja tässä nyt seurauksia kannellaan, täällä toiminnan ytimessä. Saa nähdä, millaisia ratkaisuja tähän on olemassa. Nyt koko liiton olemassaolo on suurin este koko suomalaiselle talviurheilulle. OIlaan sidottuna betoniankkuriin, joka vetää meidät pohjaan. Ei tässä muita hyviä vaihtoehtoja ole kuin päästä jollain tavalla organisaatiosta eroon, Herola latasi.
Herolan mukaan Hiihtoliiton karu taloustilanne ja miljoonavelat eivät voi olla näkymättä myös tulevilla kausilla maajoukkueiden toiminnassa.
– Jos joka vuodelta otetaan vaikka muutama 100 000 euron siivu pois, ja velkoja maksettaessa menee tulevaisuus, niin aika hiljaista on. Tässä on tulossa jo toinen kesä ilman mitään organisoitua toimintaa. Hankalaksi menee ja tuskin tulevaisuudessa yhtään helpottaa.
Nyt urheilijalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin järjestää itse oma valmistautumisensa ensi kauteen.
– Jos liitto ei sitä toimintaa järjestä, niin se järjestetään itse. Mutta mielenkiinnolla odotan, että saadaanko kisakaudella palkattua valmentajaa.
Putoaako Suomi kyydistä varustekehittelyssä?
Petter Kukkonen toimii Eero Hirvosen henkilökohtaisena valmentajana. Kukkosella on varsin rajallisesti aikaa Hirvosen valmennukseen.
– Ei tämä ole itsellenikään helppo paikka, kun minulla on vakiotyöni Jyväskylässä. Ei ole mikään itsestäänselvä kuvio, että miten tämä saadaan toimimaan, Kukkonen sanoo.
Erityisesti ulkomaan leirit ovat nyt vakavasti uhattuina.
– Suomessa harjoittelu ei ole laadun osalta missään nimessä sellaista, että sillä pystyisi pärjäämään. Ulkomaiden leirit ovat ihan välttämättömiä, kolme tai neljä sellaista hyvää täsmäiskua, jos halutaan pysyä pelissä mukana.
Jos valmennuksesta joudutaan tinkimään, niin vaikeuksia tulee mäkihypyssä.
– Kestävyysvalmennuksen puolesta voimme harjoitella ihan kuten tähänkin saakka. Hiihto saadaan kulkemaan, mutta hyppääminen on ongelma. Sitä on vaikea tehdä ilman valmentajaa tai tukitoimintoja.
Kukkonen pelkää, että Suomi putoaa kyydistä varsinkin varustekehittelyssä.
– Maajoukkueen taustalla on ollut hyvä tukitiimi. Mäkisuksien, siteiden ja mäkipukujen kehittäminen tehdään kesän ja syksyn aikana. Tähän pitäisi olla aika paljon panoksia, jos halutaan pysyä mukana isojen maiden kelkassa, Kukkonen painottaa.
Miten huolestunut olet tilanteesta?
– Onhan se huolestuttavaa. Suomessa on totuttu siihen, että urheilijoita kehitetään maajoukkuevetoisesti. Toimintamallia on kehitetty vuosikausia. Nyt jos koko toiminta purkaantuu, niin sen tilalle on vaikea rakentaa toimivaa systeemiä.
Yhdistetyn huippumaihin kuuluva Norja on repäisemässä valtavan eron Suomeen.
– Norjassa pelkästään yhdistetyn budjetti on 2,3 miljoonaa. Nyt jos meillä budjetti painuu 200 000–300 000 euroon, niin rahaahan on kymmenen kertaa vähemmän käytössä. Pärjääminen voi olla hyvin haasteellista. Ei ehkä mahdotonta, mutta kyllähän tässä moni asia on vielä vailla ratkaisua, Kukkonen miettii.
Antti Aalto: ”Ei tullut ihan yllätyksenä”
Mäkihypyn suomalaistoivoihin kuuluva Antti Aalto ei vielä tiedä, että miten tästä lähdetään kohti Trondheimin MM-kisoihin huipentuvaa kautta.
– Viimeisin itseni saama tieto on, että kannattaa varautua olemaan omillaan. Tarkoittaa siis käytännössä omia leirejä valmentajan kanssa, mutta emme ole vielä suunnitelleet, että miten toteutamme kaiken, Aalto sanoo.
Aaltokin myönsi, ettei säästökuuri tullut hänelle täytenä yllätyksenä.
– Ei tullut ihan yllätyksenä, kun tiesin liiton taloudellisen tilanteen. Ei tämä tietenkään hyvä asia ole, mutta nyt pitää keksiä sopivat suunnitelmat, että tästä selvitään yli. Nyt on vaan mentävä näillä, vaikka ikävä asia onkin, Aalto toteaa.
Aallon mukaan vielä tässä vaiheessa kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.
– On panostettava kotiharjoitteluun niin hyvin kuin mahdollista. Vielä tässä vaiheessa on hankala sanoa mitään, koska on niin paljon avoimia kysymyksiä. Ulkomaille ei varmasti niin paljon pääse, joten kotimaan olosuhteet pitää hyödyntää niin hyvin kuin mahdollista, Aalto miettii.
Saapuuko Olympiakomitea pelastajaksi?
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen lähetti rohkaisevia terveisiä mäkihypyn ja yhdistetyn maajoukkueille.
– Meillä on tiistaina Vuokatissa hiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn lajiriihet. Teemme suunnitelmia kohti Milano-Cortinaa (vuoden 2026 olympialaiset). Sanon suoraan, että emme tule unohtamaan urheilijoita, Heikkinen valottaa.
Voivatko urheilijat luottaa siihen, että valmistautuminen ensi kauteenkaan ei ole vaarassa?
– Ei ole, Heikkinen lupaa.
Kytösaho jätti maajoukkueen jo aiemmin keväällä
Suomen kärkihyppääjäksi viime kaudella noussut Niko Kytösaho päätti jo aiemmin keväällä jäädä pois maajoukkueesta tulevalla harjoituskaudella.
Kytösaho tiesi Hiihtoliiton talouden olevan retuperällä, mutta nyt julki tulleet uutiset pääsivät silti yllättämään.
– Ei ollut tietoa, että tilanne on näin karu. Kyllähän tiedossa oli, että tiukkaa tulee olemaan eikä budjetti tulisi ainakaan kasvamaan viime vuodesta. Ei varmasti kukaan uskonut, ettei olisi mitään toimintaa, Kytösaho kuittaa.
Surkea tilanne vetää mietteliääksi.
– Onhan se aika rajua, että näin alas on menty ja taloutta hoidettu huonosti. Ihan hyvä tuuri kävi siinä mielessä, että tein ratkaisuni tässä kohdassa, Kytösaho sanoo.
Kytösahon mukaan pahimmassa tapauksessa otetaan iso harppaus menneisyyteen.
– Tilanne on haastava, jos valmentajat joutuvat lähtemään päivätöihin muihin hommiin. Sittenhän palataan siihen, mitä tämä touhu oli parikymmentä vuotta sitten. Eli valmentajat valmentavat talkoilla, mutta löytyykö siihen tahtotilaa, Kytösaho pohtii.
Päivitetty kello 20.15: Matti Heikkisen kommentit täydennetty.