S-ryhmän päätös poistaa valikoimastaan Atrian kotimainen porsaanleike ja korvata se tanskalaisella lihalla oman tuotemerkkinsä alla, on nostanut sikayrittäjissä ja alan etujärjestössä närkästystä ja huoltakin.
S-ryhmän päivittäistavarakaupasta vastaava johtaja Sampo Päällysaho kertoo blogissaan, että päätös oli valikoimaratkaisu. Tanskalaiset possutuotteet tulivat tarjolle juuri grillaussesongin kynnyksellä.
Hinnan merkitystä ei kauppaketjussa kuitenkaan peitellä: edullisemmille tuotteille on nyt kysyntää.
– Tanskalaistuotteet ovat yksittäinen tuotevalinta, jolla vastaamme selkeästi kasvaneeseen edullisten lihatuotteiden kuluttajakysyntään. Kyse on normaalista kuluttajakysyntään reagoimisesta, Päällysaho kertoo Ylelle sähköpostitse.
Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg on perehtynyt ruokamarkkinoiden toimivuuteen ja hintakehitykseen.
Hän ei täysin niele Suomen Sikatuottajien uhkakuvaa siitä, että Atrian tapauksesta tulisi ennakkotapaus, joka johtaisi samansuuntaisiin ratkaisuihin muissakin tuotteissa.
– Kauppaketjulla on intressinsä pitää tarjolla kotimaisia brändituotteita jatkossakin. Kun ollaan maantieteellisesti syrjässä, niin lähellä tuotettujen tuotteiden saatavuuden jatkuvuus on tärkeää. Huoltovarmuuskin on huomioitava, luettelee PTT:n tutkimusjohtaja.
Raha ratkaisee
Lisääntynyt hintakilpailu voi ajaa ruokakauppoja osittain tällaisiin ratkaisuihin, sanoo Forsman-Hugg.
– Kilpailu kuluttajien euroista on nyt kova. Siinä kisassa kaupan omat merkit ovat yksi väline ja ne ovat usein edullisempia kuin brändituotteet.
Kahdessa vuodessa ruuan hinta on noussut noin viidenneksen. Iso nousu on tapahtunut lyhyehkössä ajassa, ja samalla kuluttajien ostovoima on notkahtanut.
Vuonna 2022 pienituloisimmalla tuloviidenneksellä meni Tilastokeskuksen mukaan kulutusmenoistaan ruokaan 18 prosenttia.
Onko isojen ketjujen toiminta sitten vastuutonta ja epäoikeudenmukaista ruuantuottajia kohtaan?
Tutkimusjohtajan mielestä yhden tuotteen perusteella ei voi tehdä päätelmiä vastuullisuudesta, mutta hän muistuttaa parista seikasta.
– Kotimaista suosimalla raha jäisi kiertämään paikallisille markkinoille. Mutta mitään systemaattista muutosta sille, että tuontilihan osuus kaupan valikoimassa olennaisesti kasvaisi, ei ole miestäni näkyvissä. Silti tuottajien huolen ymmärrän.
S-Ryhmän Päällysaho toivoisi keskustelua käytävän yksittäistapausten sijaan kokonaiskuvasta. Hän muistuttaa, että S-ryhmän myymien lihatuotteiden kotimaisuusaste on 95 prosenttia ja porsaanlihassa 70 tuotetta 76 tuotteesta on kotimaista alkuperää.
Onko hinta ajamassa kotimaisuuden ohi
Kauppojen hintakilpailu on koventunut viime aikoina ja kuukausinakin.
Hintojen nousu näkyi vuosina 2022–2023 kaupan myynnin määrän putoamisena, vaikka myynnin arvo kasvoikin.
– Kuluttajat ostivat vähemmän ja edullisempia tuotteita, kuvailee muutosta tutkimusjohtaja Forsman-Hugg.
Suomessa päivittäistavarakauppa on poikkeuksellisen keskittynyt. S-ryhmä ja Kesko ovat kaksi suurta, jotka hallitsevat yli 80 prosentin osuudella markkinoita. Ne päättävät, mitä Suomi syö.
Pellervon taloustutkimuksen juuri julkaiseman tutkimuksen mukaan hinta on ratkaiseva tekijä ruuan ostopäätöstä tehtäessä.
Vähän alle puolet mainitsi kotimaisuuden. Se onkin jäänyt hieman taka-alalle ostopäätöstekijänä.
– Tässä taloustilanteessa hinta dominoi.
Nuoremmilla kuluttajilla kotimaisuus ei ollut yhtä tärkeä ostokriteeri kuin vanhemmilla ikäluokilla. Kaikissa tuloluokissa hinnan merkitys oli tärkein.
Kuluttajat raportoivat päätyneensä ostamaan myös aikaisempaa enemmän kaupan omia tuotteita.
– Samalla osa kuluttajista koki, että tuotteiden ympäristöystävällisyydestä on jouduttu tinkimään hintojen takia, sanoo Sari Forsman-Hugg.