Kiitos ensimmäisten pysyvien tulvasuojausten, rovaniemeläiset ovat tänä keväänä aiempaa paremmin suojassa tulvavesiltä. Edellisen tulvan jälkeen Saarenkylään on rakennettu tulvapenger sulkuluukkuineen ja myös Pulkamontietä on korotettu niin, että se osaltaan hillitsee veden leviämistä.
Tulvapenkereellä ja sulkuluukuilla estetään jokiveden nousu ojia pitkin alavan Saarenkylän sisäosiin. Penkereen läpi vettä johtavien rumpujen luukut käydään sulkemassa, jos vesi uhkaa nousta tonteille.
Rakennelmat ovat osa Rovaniemen pysyvää tulvasuojausta, jonka pystyttäminen alkoi viime vuonna. Uusien rakennelmien lisäksi kaupungissa uusitaan myös vanhoja tulvaluukkuja, joita on esimerkiksi Vitikanpäässä.
– Osa luukuista on hyvin vanhoja ja joukossa on myös puisia luukkuja, jotka ovat vaarassa lahota. Vanhemmat metalliluukut puolestaan voivat olla hyvin kankeita käyttää, kertoo kaupungin kunnossapitoinsinööri Marko Rautio.
Jokivesi voi ilman suojarakennelmia nousta ojien kautta uhkaamaan asutusta ja tieyhteyksiä monilla puolin Rovaniemeä. Myös hulevesiviemäreihin asennetaan uusia tulvaläppiä ja sulkuventtiileitä.
Muuri kerrostalojen suojaksi
Tänä kesänä rakennustyöt jatkuvat Halvarinrannassa, jossa korotetaan katua ja rakennetaan tulvapenger sulkuluukkuineen. Alueelle pystytetään myös pumppaamo, jotta luukkujen suojaamalta puolelta voidaan pumpata pois liialliset sade- ja sulamisvedet. Rakennelmat suojaavat omakotitalojen lisäksi esimerkiksi Pulkamontien terveysasemaa.
Keskustassa sijaitsevaan Lainaanrantaan rakennetaan tulvamuuri osana alueen isompaa remonttia.
– Muurilla suojataan kolme alavimmalla paikalla olevaa kerrostaloa ja siinä mielessä tulvamuuri on yksittäisenä suojauksena merkittävä, ellei merkittävin, toteaa Lapin ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Arto Seppälä.
Seppälän mukaan tulvariski on Lapin tulvariskialueilla tiedostettu viime vuosina entistä paremmin. Muut riskikunnat olivat rakentaneet pysyviä suojauksia jo aiemmin, Rovaniemi ryhtyi toimeen viimeisenä.
Viime vuosien vuolain tulva koettiin keväällä 2020, jolloin suojaus hiekkasäkeillä ja muilla väliaikaisrakenteilla maksoi Rovaniemen kaupungille, valtiolle ja yksityisille yhteensä noin puoli miljoonaa euroa. Esimerkiksi Lainaanrannan kerrostaloyhtiöt rakensivat pikapikaa tulvapenkereen omalla kustannuksellaan.
Rovaniemi on riskialue vielä pitkään
Omatoimiseen suojaukseen pitää varautua myös tänä keväänä. Ely-keskus arvioi, että toukokuun loppupuolella on Rovaniemelläkin odotettavissa vähintään keskimääräinen kevättulva.
Rovaniemi säilyy Seppälän arvion mukaan merkittävänä tulvariskialueena vielä pitkään.
– Täällä tarvitaan niin paljon suojauksia ennen kuin koko alueen riski on poistettu. Arvelisin, että mennään pitkälle 30-luvulle.
Paljon riippuu valtion ja kaupungin rahojen riittävyydestä eli siitä, millä vauhdilla rakentaminen voi jatkua. Valtio on maksanut tähän asti kuluista puolet, esimerkiksi Halvarinrannan ja Lainaanrannan suojauksiin on luvattu noin 400 000 euroa.
Merkittävien tulvariskialueiden arviointi on parhaillaan työn alla Lapin ely-keskuksessa. Elyn mukaan Kemijärvi ei Pöyliöjärven korotetun padon ansiosta enää kuulu listalle, mutta Rovaniemi, Kittilä, Ivalo, Kemi ja Tornio kuuluvat. Merkittävillä tulvariskialueilla vesi uhkaa vähintään satoja ihmisiä, päiväkoteja, terveydenhoitolaitoksia, jätevedenpuhdistamoita ja kulkuyhteyksiä.