SPAKENBURG/ROTTERDAM/UTRECHT Melanie van Polen, 24, työskentelee leipomossa 50 tuntia viikossa. Hänen kumppaninsa tekee myös pitkää päivää.
Mutta omistusasuntoa he eivät tahdo löytää. Hollannissa on nimittäin asuntokriisi.
Asunnot ovat kallistuneet rajusti myös van Polenin kotiseudulla.
Täällä Spakenburgin kylää ympäröivässä kunnassa asunnosta joutuu pulittamaan keskimäärin jo yli 440 000 euroa.
Van Polenin mielestä maahanmuuttajat saavat asuntoja helpommin kuin nuoret:
Asuntokriisi oli van Polenille tärkeä syy äänestää voimakkaan maahanmuuttovastaista vapauspuoluetta PVV:tä, joka voitti parlamenttivaalit ylivoimaisesti viime vuoden lopulla.
Alle 35-vuotiaat aikuiset äänestivät puoluetta vielä muuta väestöä enemmän.
Kesäkuun EU-vaaleissa räyhäpopulisti Geert Wildersin johtama puolue on jälleen ennakkosuosikki.
Tässä jutussa hollantilaiset nuoret aikuiset kertovat, miksi he vastustavat maahanmuuttoa ja kannattavat Wildersiä.
HOLLANNISTA UUPUU arviolta 390 000 asuntoa. Pula asunnoista osuu etenkin nuoriin.
Ensiasunnon ostaminen on yhä vaikeampaa, mutta myös vuokra-asunnot ovat kiven alla.
Kohtuuhintaista vuokra-asuntoa joutuu monissa kunnissa jonottamaan yli 10 vuotta.
Nuorille asuntokriisi olikin tärkein teema viime vaaleissa.
Veronique Hendriks, 28, asuu yhdessä koko Hollannin monikulttuurisimmista naapurustoista Rotterdamin Pendrechtissä. Alueen asukkaista yli 75 prosenttia on maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia.
Hendriks kertoo, että hänen lapsensa käyvät lähikoulua ja viihtyvät oikein hyvin.
– Minun on sanottava, että minulla ei ole mitään maahanmuuttajia vastaan, Hendriks kertoo.
Maahanmuuttoa Hendriks kuitenkin vastustaa. Hän sanoo pelkäävänsä, että hänen lapsilleen ei riitä asuntoja, jos Hollantiin tulee vielä lisää ihmisiä:
WILDERS ON ONNISTUNUT kytkemään maata jäytävän asuntokriisin ja maahanmuuton taitavasti yhteen, sanoo hollantilainen politiikan tutkija.
– Wilders tekee siitä yksinkertaisen laskutoimituksen: ihmisiä tulee liikaa, ja siksi asuntoja jää vähemmän ”meidän omille ihmisille”, Utrechtin yliopiston politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Koen Damhuis selittää.
Hänen mukaansa Wilders yhdistelee asuntokriisissä kuviteltuja ja oikeita maahanmuuton ongelmia.
Asuntopulalle on monia maahanmuuttoon liittymättömiä syitä, kuten kaavoituksen ja rakentamisen ongelmat.
Asuntojen hintoja nostivat muun muassa pitkään jatkuneet alhaiset korot ja voimakas asuntosijoittaminen.
Mutta kyllä maahanmuuttokin vaikuttaa.
Väestönkasvu lisää asuntojen tarvetta, ja Hollannin väestönkasvu johtuu yksinomaan maahanmuutosta.
Viime vuosina Hollantiin on saapunut ennätyksellisen paljon ihmisiä.
Hollanti on Suomea kahdeksan kertaa pienempi maa.
Maassa asuu nyt lähes 18 miljoonaa ihmistä.
Vuosina 2021–2023 Hollannin väkiluku kasvoi yli 450 000 ihmisellä.
Suurin tulijaryhmä ovat maahan töiden, opintojen ja perheiden perässä saapuvat EU:n kansalaiset.
Turvapaikanhakijoiden osuus on suhteellisesti pienin. Heitä saapui vuosina 2021–2023 keskimäärin yli 40 000 vuodessa.
Turvapaikan saaneet jäävät asumaan maahan kuitenkin keskimäärin pidemmäksi aikaa, ja siten heillä on suhteellisen suuri vaikutus väestönkasvuun.
On myös totta, että turvapaikanhakijat voivat saada kiireellisesti asuntoja, jotka muuten menisivät hollantilaisille. Arviolta noin 5–10 prosenttia kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ohjataan turvapaikan saaneille.
Toisaalta monet turvapaikan saaneet ovat asuntopulan vuoksi joutuneet odottamaan pitkiä aikoja asuntoa ylitäysissä vastaanottokeskuksissa.
”Oma kansa ensin” on keskeinen Wildersin ja ylipäätään laitaoikeistolaisten puolueiden kannattajia yhdistävä ajattelutapa useissa eri maissa, tutkija Damhuis sanoo.
Wilders onkin vaatinut, että vuokra-asunnot pitäisi ensisijaisesti antaa hollantilaisille. Lisäksi hän on lupaillut vauhdittaa uusien asuntojen rakentamista ja alentaa vuokra-asuntojen hintoja.
Turvapaikanhakijoiden määrää hän rajoittaisi voimakkaasti.
Vaalilupausten toteutumisesta ei ole takeita. Maassa ei ole vieläkään hallitusta vaalien jälkeen.
SPAKENBURGISSA KAHVILAAN KOKOONTUNEET ystävykset sanovat kannattavansa Wildersiä nimenomaan siksi, että hän lupaa ratkaista asuntokriisin.
Suomen tapaan Hollannissa nuorilla on tapana muuttaa pois kotoaan jo parikymppisinä.
– Jotkut ihmiset joutuvat olemaan kotona 30-vuotiaiksi asti. Ei sen niin kuulu mennä, Yael ter Haren, 24, sanoo.
Näin Jennifer Callanan, 24, perustelee, miksi Wilders on mieluinen johtaja:
WILDERS TUNNETAAN KOVISTA, etenkin islamiin vihamielisesti suhtautuvista puheista. Hän on muun muassa vaatinut moskeijoiden ja koraanin kieltämistä Hollannissa.
Wilders on saanut myös tuomion vihapuheesta. Tuomio tuli tästä puheesta, jossa hän solvasi marokkolaisia Haagissa vuonna 2014.
Viime vaalien alla Wilders pehmensi puheitaan, ja hän on tehnyt hallitusneuvotteluiden aikana useita myönnytyksiä.
Wilders veti takaisin aiempia vapauspuolueen tekemiä perustuslain vastaisia lakiehdotuksia, joissa vaadittiin esimerkiksi rangaistuksia Koraanin hallussapidosta.
Wilders on kuitenkin korostanut, etteivät hänen ajatuksensa islamista ole muuttuneet. Lisäksi hän on jatkanut herjaavaa viestintää viestipalvelu X:ssä.
Monet Ylen haastattelemat nuoret sanovat, etteivät he hyväksy kaikkia Wildersin sanomisia.
Niitä ei myöskään hyväksy Sten Tönjes. Silti Wildersin radikaaliudessa jokin vetoaa Tönjesiin:
MONET WILDERSIN VAATIMUKSET ovat kansainvälisten sopimusten vastaisia.
Hän haluaa esimerkiksi irtautua YK:n pakolaissopimuksesta ja vaatia EU-kansalaisilta työlupaa.
Näille tuskin löytyy enemmistöä parlamentissa.
Sitä paitsi Hollannissa tarvitaan maahanmuuttajia jatkossakin. Maan väestö vanhenee ja monet alat kärsivät työvoimapulasta.
Yksi syy Wildersin suosiolle on tutkija Damhuisin mukaan se, että keskustaoikeistolainen valtapuolue on vaatinut maahanmuuton vähentämistä, mutta ei ole kuitenkaan tehnyt asialle mitään.
Se hyödyttää Wildersiä, Damhuis sanoo.
Huhtikuun alussa uutisoitiin jälleen uudesta Wildersin myönnytyksestä. Hänen puolueensa eurovaaliohjelmassa ei enää vaadita Hollannin EU-eroa.
Sen sijaan Wildersin puolue haluaa muuttaa EU:ta. Tavoitteena on muun muassa EU:n pakolaissäännöistä irtautuminen.
Vaaliohjelman keskeinen viesti on, tietenkin: Hollanti ensin.
Ainakin ter Haariin Wildersiin viesti vetoaa: