Kuopiolaisen Alisa Nissisen, 24, vatsasta puuttuu 0,77 grammaa rasvakudosta. Sitä kaivettiin jaettavaksi pieniin koeputkiin osana käynnissä olevaa liikunta- ja ravitsemusinterventiotutkimusta. Interventio on toimintaa, jonka tavoitteena on edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.
Kyseessä on Itä-Suomen yliopiston PANIC-tutkimus, joka alkoi jo vuonna 2007. Tutkittavat olivat silloin vasta peruskoulun ensimmäisellä luokalla, joten muistikuvat siitä ovat vähäisiä.
– Muistan siitä yksittäisiä pätkiä, kuten polkupyöräergometritestin, Nissinen kertoo.
Seuraava tutkimuskerta oli peruskoulun kolmannella luokalla. Kolmas kerta olisi ollut yläkoulun lopussa, mutta sen Nissinen jätti väliin.
Nyt Nissinen on yksi niistä nuorista aikuisista, jotka ovat edelleen mukana tässä poikkeuksellisen pitkässä seurantatutkimuksessa.
Alun perin tutkittavana oli 512 lasta, jotka olivat kaikki kuopiolaisia. Nyt tutkittavien asuinpaikat ovat hajaantuneet eri puolille maata ja muutama asuu myös ulkomailla.
Etsinnässä riskitekijät
Tutkimushanketta on alusta alkaen johtanut lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka. Hänen mukaansa tutkittavilta on matkan varrella löytynyt paljon kroonisten sairauksien riskitekijöitä ja jopa aiemmin diagnosoimattomia sairauksia.
– Erityisesti meitä kiinnostavat verestä ja rasvakudoksesta mitattavat yhdisteet, jotka ennustavat lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, rasvamaksan tai valtimotautien kehittymistä.
Siihen liittyy myös rasvakudosnäytteiden ottaminen, joka on seurantatutkimukseen osallistuville vapaaehtoista. Rasvakudoksesta tutkitaan geenejä ja aineenvaihduntatuotteita, joilla voi olla merkitystä esimerkiksi valtimotautien kehittymisessä.
Lakan mukaan tarkoituksena on löytää ihmisiä, joilla on suurentunut riski sairastua.
– Kun me löydämme nämä ihmiset, pystymme suuntaamaan terveydenhuollon resursseja liikunta-, ravitsemus- ja painonhallintainterventioihin, joilla voidaan ehkäistä tauteja.
”Voisi olla järkytys”
Kätilöksi opiskeleva Alisa Nissinen osallistuu mielellään seurantatutkimukseen, koska hän haluaa tietää omasta terveydestään. Hän myöntää, että voisi olla järkytys, jos häneltä itseltään löytyisi tutkimuksen aikana jokin krooninen sairaus.
– Sitä voisi toisaalta silloin hoitaa aikaisemmin kuin vasta monen vuoden päästä. Sen riskin on ottanut, kun on tähän lähtenyt, Nissinen hymyilee.
Tutkittavaksi koko ikäluokka?
Professori Timo Lakka on valmis jatkamaan meneillään olevaa seurantatutkimusta niin kauan kuin sille löytyy rahoitusta.
Lakka katsoo, että koko väestön liikuntaa, ravitsemusta ja muita elintapoja sekä kehon koostumusta kannattaisi mitata tietyissä ikäryhmissä säännöllisesti. Sairauksien riskitekijöistä sekä fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista voisi kerätä systemaattista tietoa myös kyselytutkimuksilla.
– Ehdotan, että koko ikäluokan kattavien kutsuntatarkastusten yhteydessä mitattaisiin nuorilta aikuisilta elämäntapoja, terveyttä ja hyvinvointia.
Näin saatua tietoa pitäisi Lakan mukaan hyödyntää riskiryhmien löytämisessä ja terveydenhuollon resurssien suuntaamisessa.
Alisa Nissinen on valmis osallistumaan seurantatutkimukseen myös tulevaisuudessa.
– Jos saa tietää omasta terveydestä, niin kyllähän se kiinnostaa. Jos lisäksi voi auttaa suomalaista tutkimustyötä, niin ihan mielelläni autan, hän toteaa.