Ammattikorkeakouluissa painitaan taloudellisten haasteiden kanssa.
Tiukka taloustilanne näkyy muutosneuvotteluina niin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa kuin Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Diakonia-ammattikorkeakoululla on kampukset Helsingissä, Oulussa, Porissa ja toimintaa myös Itä-Suomessa.
Ammattikorkeakoulujen etujärjestö Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityisen mukaan tilanne saattaa kiristyä myös muualla.
– Yhteen tutkintoon on käytettävissä ammattikorkeakouluissa enää noin puolet siitä rahasta, mitä oli kymmenen vuotta sitten, hän sanoo.
Tilanne on pidemmän kehityksen tulosta. Ammattikorkeakoulujen tavoite on tuottaa yhä enemmän tutkintoja. Rahoituksen määrää ei kuitenkaan ole nostettu samassa suhteessa.
Oppimisessa enemmän tuen tarvetta
Xamkin rehtori Heikki Saastamoisen mukaan oppilaita saapuu ammattikorkeakouluun aikaisempaa heikommilla taidoilla. Kun koulutuspaikkojen määrä kasvaa, laskee sisäänpääsyn karsintaraja.
– Joudumme antamaan toisen asteen jälkeen tukiopetusta vieraissa kielissä, matematiikassa ja fysiikassa. Työmäärän nousu on merkittävä, kertoo Saastamoinen
Hänen mukaansa opetuksen ja rahoituksen suhdetta ei ole enää mahdollista tehostaa. Jo nyt ollaan äärirajoilla.
Osaajia tarvitaan halvalla
Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Xamkin muutosneuvotteluille lähtölaukauksen antoi ensi vuonna voimaan tuleva uusi rahoitusmalli. Tämän takia Xamk saa valtiolta rahaa 7,5 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän. Diakin tilanteesta vaikean teki jo vuoden 2021 muutoksissa tehty päätös, jossa sote-alan tutkinnot asetettiin halvempaan rahoituskoriin.
– Paineet vain kasvavat ensi vuonna. Ministeriö nostaa tutkintotavoitteita, ja vähenevällä rahoituksella meidän tulee tuottaa enemmän tutkintoja. Kun paineet kasvavat, kasvavat riskitkin, sanoo Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori Elina Juntunen.
Toisaalta hän ymmärtää, että osaajia sote-alalle tarvitaan ja siksi tavoitteita nostetaan.
Kansainvälinen kilpailukyky haasteena
Rehtorit ammattikorkeakoulujen etujärjestö Arenessa pelkäävät, että rahoituksen puute vaikuttaa koko Suomen kilpailukykyyn. Suomen koulutustaso on toiminnanjohtaja Ida Mielityisen mukaan junnannut paikoillaan jo parikymmentä vuotta.
Samaan aikaan monet muut Euroopan kilpailijamaat ovat nostaneet koulutettujen määrää.
– Suomessa on tuudittauduttu ajatukseen, jonka mukaan Suomi on korkeakoulutuksen mallimaa, vaikka muut maat ovat satsanneet korkeakoulutukseen paljon meitä enemmän, sanoo Mielityinen.
Xamkin rehtori Heikki Saastamoinen ihmettelee, miksi omilla kansallisilla säännöillä rajataan pois osa Suomen koulutusjärjestelmää. Hän haluaisi ammattikorkeakouluihin käyttöön yliopistoista tutut maisterin ja professorin nimikkeet. Nyt nimikkeenä on maisterin sijaan ylempi amk-tutkinto.
– Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ei kutsuta maan omalla kielellä maisteriksi.
Tilanne vaikeuttaa huippuosaajien palkkaamista ulkomailta, koska ulkomaalaiset opettajat ovat tottuneet käyttämään professori-nimikettä. Heistä osa voi sivuuttaa työtarjouksen suomalaisesta ammattikorkeakoulusta, koska he haluavat pitää kiinni nimikkeestään.
Toinen asia johon eri nimikkeet vaikuttavat, ovat kansainvälisen rahoituksen saaminen.
Tiukka tilanne jatkuu
Ulkomaista rahaa Saastamoisen mukaan kuitenkin tarvittaisiin vastaamaan kiristyneeseen taloustilanteeseen. Taloustilanteeseen ei löydy valtionrahoituksella nopeaa helpotusta.
Rehtorineuvosto Arenen mukaan nykyisen hallituksen päätöksillä ammattikorkeakoulujen perusrahoitus putoaa noin 35 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Samalla tutkintoja tulisi tuottaa vuonna 2035 koko Suomessa 16 000 nykyistä enemmän.