Hiihtoliiton heikko taloustilanne nousi jälleen kerran otsikoihin, kun Yle Urheilu uutisoi maanantaina mäkihypyn ja yhdistetyn maajoukkueiden karusta tilanteesta.
Hiihtoliitto ei pysty lupaamaan lajien urheilijoille harjoituskaudella minkäänlaista maajoukkuevetoista harjoitustoimintaa.
Kaikki valmentajat ja maajoukkueiden muut työntekijät ovat saaneet viestin, ettei jatkosopimuksille ole taloudellisia edellytyksiä.
MTV puolestaan uutisoi, että Suomen hiihtomaajoukkueen valmentajien sopimuksia ei ole uusittu. Naisten maajoukkueen vastuuvalmentajan Ville Maunukselan sopimus umpeutuu viikon kuluttua huhtikuun lopussa. Suomen päävalmentajan ja miesten joukkueen vastuuvalmentajan Teemu Pasasen sopimus umpeutuu toukokuun lopussa.
– Suunnitelmat on tehty sillä tavalla, että samalla valmennusporukalla maastohiihdon osalta jatkettaisiin ja toki varmasti toiveissa on, että huollon osalta suurimmaksi osaksi säilyisi samana huoltotiimi myös. Mutta ei minulla ainakaan ole nimeä missään paperissa, Maunuksela sanoi MTV:lle.
Hiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn lajiriihet ovat tiistaina paikalla Vuokatissa. Riihessä tehdään suunnitelmia kohti Milano-Cortinan vuoden 2026 olympialaisia.
Hiihtomaajoukkueen päävalmentajan Teemu Pasasen mukaan lajiriihessä keskusteltiin aamupäivällä talouden sijaan käytännön tekemisestä.
– Tärkeintä on nyt, että keskitymme siihen, mitä oikeasti teemme ja miten meidän pitää harjoitella Suomessa. Se on ollut itselläni enemmän ajatuksissa viime viikot. Muut hoitavat taustalla asioita, että näitä pystytään tekemään, Pasanen sanoo Ylelle.
Suksihuoltoon pitää riittää resursseja
Pasanen kuvaili, että valmennuksen on tärkeintä keskittyä tekemään asioita mahdollisimman hyvin niillä resursseilla, mitä on olemassa.
Viime viikolla Pasanen kertoi jo Yle Urheilulle, että leiritysohjelma muuttuu pakon edessä ja siinä voidaan tehdä kompromisseja, koska tärkeintä on varmistaa kilpailukauden rahoitus.
Pasanen alleviivasi tiistaina Vuokatissa Ylelle, että suksihuoltoon pitää riittää resursseja ja sen merkitys on erittäin tärkeä.
– On turha lähteä kisoihin, jos huolto ei ole kansainvälisellä tasolla. Jos näin ei ole, ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä, Pasanen alleviivaa.
Eräs A-maajoukkueeseen menossa oleva hiihtäjä kertoi Yle Urheilulle nimettömästi viime viikolla, että kesän ja syksyn ohjelmasta saadut tiedot ovat olleet urheilijoille pettymys. Isoin kummastus urheilijoille oli se, että elokuun korkean paikan leiri jäisi kokonaan pois maajoukkueohjelmasta.
Pasanen korosti tiistaina, että päivittäinen tekeminen ja harjoittelu on tärkeintä. Leiritys on päävalmentajan näkemyksen mukaisesti kokonaisuudessaan vain muutamia kymmeniä vuorokausia kesästä.
– Seuraavia arvokisoja ei ole tulossa korkealla. Neljät seuraavat arvokisat ovat kaikki käytännössä matalalla. Kisojen takia korkealle ei tarvitse sopeutua. Urheilijoilla on varmasti yksilöllisiä prosesseja, missä he ovat käyttäneet korkealla harjoittelua kuntonsa parantamiseen. Sitä varmasti on edelleen mukana, Pasanen kuvailee yleisellä tasolla.
Suomen maajoukkuehiihtäjistä Jasmi Joensuu näkee myös isossa kuvassa, että kotona tehtävä perustyö on pohjana kaikille.
Jo viime vuonna puhututti, että Hiihtoliiton talousongelmien takia A-maajoukkueiden harjoittelupäiviä karsittiin. Vuokatin yhteisillä leiriviikoilla urheilijat joutuivat kustantamaan majoitukset ja muut kulut itse. Joensuu ei näekään nyt niin isoja ongelmia verrattuna viime kauteen.
Iivo Niskanen jättäytyi viime kesänä pois maajoukkueesta treenikauden ajaksi. Se maksoi Niskaselle managerinsa Miro Rouskun mukaan ”kymmeniätuhansia euroja”, mutta urheilija on valmis myös investoimaan MM- ja olympiakausiin mittavasti omaa rahaansa. Niskasen omat kumppanit osallistuivat ja osallistuvat panostuksen rahoittamiseen myös.
Joensuu kiittelee myös omalla urallaan managerinsa Heli Vepsäläisen työtä. Joensuun ympärilläkin on laaja yhteistyökumppaniverkosto, mikä mahdollistaa hänelle urheilemisen.
– Heli on tehnyt hyvää työtä resurssien suhteen, että pystymme reagoimaan tarpeen vaatiessa, Joensuu sanoo.
Olympiakomitea hätiin
Pitkään Suomen yhdistetyn maajoukkueen kärkiurheilijoihin kuulunut Ilkka Herola latasi kovaa tekstiä Ylelle maanantaina. Hänen mielestään hommat on nyt ”sössitty aika hienosti ja seurauksia kannetaan nyt toiminnan ytimessä”.
– Saa nähdä, millaisia ratkaisuja tähän on olemassa. Nyt koko liiton olemassaolo on suurin este koko suomalaiselle talviurheilulle. OIlaan sidottuna betoniankkuriin, joka vetää meidät pohjaan. Ei tässä muita hyviä vaihtoehtoja ole kuin päästä jollain tavalla organisaatiosta eroon, Herola linjasi.
Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Toni Roponen vastasi tiistaina Ylelle Vuokatissa kritiikkiin niin, että Olympiakomitea ja Hiihtoliitto pystyvät ratkaisemaan yhdessä nykyiset talousongelmat.
– Pystymme varmistamaan kärkiurheilijoidemme ja maajoukkueidemme valmistautumisen kohti tulevaa kautta ja ennen kaikkea Milano-Cortinan olympialaisia 2026, Roponen sanoo.
Roponen muistuttaa, että isossa kuvassa suurin osa yksilölajeista ja moni joukkuelajikin kärsii tällä hetkellä taloudellisista haasteista.
– Kaikki ihmiset ovat nähneet, että kaikki hinnat nousevat valtavasti koko ajan. Meidän pitää pystyä saamaan enemmän sponsoreita ja yhteistyökumppaneita rahoittamaan suomalaista huippu-urheilua. Toivottavasti valtio on myös vahvasti tulevaisuudessa mukana, Roponen sanoo.
Suomen mäkihyppykonkareista Julia Kykkänen on ollut maajoukkueen ulkopuolella vuodesta 2017 ja kustantanut itse omat leirityksensä. Hän näkee, että tilanne ei tule näyttämään valoisalta pitkällä aikavälilläkään, eikä nykyisiä ongelmia paikata nopeasti.
Hän latelee synkkää tekstiä suomalaisen mäkihypyn tulevaisuudesta.
– Ei ole varmasti helppo paikka, jos ajatellaan nuoria, joiden olisi tarkoitus menestyä tykkäämässään lajissa. Tullaan vaatimaan vanhemmilta ja tukijoilta aika paljon. Lähitulevaisuudessa kenelläkään ei tule olemaan helppoa tietä huipulle, Kykkänen sanoo.