Kymenlaaksoon Kotkan ja Haminan seudulle tarvitaan runsaasti ulkomaista työvoimaa, jos alueelle suunnitellut akkutehtaat toteutuvat.
– Suuri osa työvoimasta pitää hakea Suomen ulkopuolelta. Kysymys on tuhansista henkilöistä, Kotkan–Haminan seudun kehitysyhtiö Cursorin invest in -palvelun johtaja Ilkka Hasanen sanoo.
Hän ei usko, että Kotkan ja Haminan seudun oma työvoima tai edes muualta Suomesta houkuteltu työvoima riittäisi tyydyttämään akkutehtaiden ja niitä palvelevien yhtiöiden työvoiman tarvetta.
– Suomalaiset eivät kovin mielellään muuta omalta kotiseudultaan muualle Suomeen työn perässä, Hasanen perustelee näkemystään.
Cursor on jo viritellyt verkkoja työvoiman houkuttelemiseksi ulkomailta Kotkan ja Haminan akkuteollisuuteen.
– Aloitimme keskustelut jo yli kolme vuotta sitten eri rekrytointifirmojen kanssa sen jälkeen, kun olimme keskustelleet alan toimijoiden kanssa siitä, minkä tyyppistä ja kuinka paljon henkilöstöä tarvitaan, Ilkka Hasanen kertoo.
Hänen mukaansa Suomen ja Pohjoismaiden jälkeen työvoimaa voidaan yrittää saada Itä-Euroopasta ja Kaukoidästä.
– Filippiinit, Indonesia ja Vietnam voivat olla maita, joista työvoimaa etsitään, Hasanen sanoo.
Kymmeniä tuhansia työpaikkoja
Haminaan ja Kotkaan on sunnitteilla akkumateriaalitehtaat, ja Kotkaan vielä akkukennotehdas.
Valtion erityistehtäväyhtiö Suomen malmijalostus on teettänyt akkutehtaiden työllisyysvaikutuksista selvityksen konsulttiyritys Rambollilla.
Selvityksen mukaan tehtaat työllistäisivät toteutuessaan suoraan noin 3 700 henkilöä ja kerrannaisvaikutuksineen Kotkan–Haminan seudulle syntyisi yli 13 000 työpaikkaa.
Tämän lisäksi tehtaiden rakentamiseen tarvittaisiin noin kahdeksan vuoden aikana vielä noin 30 000 henkilötyövuotta.
Sellu- ja paperiteollisuudesta työvoimaa
Akkuteollisuus on sellu- ja paperiteollisuuden kaltaista prosessiteollisuutta. Näiltä aloilta on Kaakkois-Suomessa viime vuosina vapautunut työntekijöitä, joita voidaan saada myös akkuteollisuuden käyttöön lisäkoulutuksen avulla.
– Akkuteollisuus on uutta koko Euroopassa, mutta se ei eroa kovin paljon prosessiteollisuudesta, jota Suomessa on jo olemassa. Meillä on Kaakkois-Suomessa hyvät mahdollisuudet myös kouluttaa henkilöstöä tälle alalle, Cursorin vanhempi neuvonantaja Harri Eela kertoo.
Paikalliset oppilaitokset kuten LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Ekami-ammattiopisto suunnittelevat akku-alan koulutuksen aloittamista.
Investointipäätöksiä odotellaan
Akkutehtaista ei ole vielä tehty lopullisia investointipäätöksiä.
Pisimmällä suunnittelussa on Haminan akkumateriaalitehdas, jonka pääosakkaaksi on tulossa kiinalainen CNGR-akkuteollisuusyhtiö. Se on jo saanut ympäristöluvan tehtaalleen, josta on tosin valitettu hallinto-oikeuteen.
Kotkan akkumateriaalitehtaan pääosakkaaksi on tulossa kiinalainen Beijing Easpring Material Technology. Sen ympäristölupa on nähtävästi tulossa lähikuukausien aikana.
Kotkan akkukennotehtaan pääosakasta ei ole vielä julistettu, mutta neuvotteluja on käyty muun muassa kiinalaisen SVOLT-akkuteollisuuyhtiön kanssa.
Kaikkien tehtaiden vähemmistöosakkaana ja kehittäjänä on Suomen valtion erityistehtäväyhtiö Suomen malmijalostus.