Suomalaisen mäkihypyn ja yhdistetyn taloudellinen tilanne paljastui luultuakin katastrofaalisemmaksi maanantaina, kun Yle Urheilu uutisoi Hiihtoliiton mäkihypyn ja yhdistetyn valmentajille, muulle henkilökunnalle ja urheilijoille osoittamasta viestistä.
Siinä kerrottiin, että tulevalla harjoituskaudella ei todennäköisesti ole resursseja eli rahaa minkäänlaiseen maajoukkuevetoiseen harjoitustoimintaan. Lajivalmentajien ja muiden työntekijöiden määräaikaisiin työsopimuksiin ei ole tulossa jatkoa. Uutinen oli lajipiireissä suuri järkytys, ja esimerkiksi Ilkka Herola ei säästellyt sanojaan.
Liiton varapuheenjohtajan Lauri Kettusen laatimassa tekstissä valmentajia ja urheilijoita kehotettiin toimimaan nopeasti toimeentulonsa ja toimintaedellytystensä varmistamiseksi.
Historialliset tappiot
Kaiken taustalla on Hiihtoliiton surkea tilikausi 2022–2023, joka huipentui konsernitasolla historiallisiin, lähes kahden miljoonan euron tappioihin. Maaliskuussa uudistettu johtokunta reagoi ensimmäiseksi mäkihypyn ja yhdistetyn tilanteeseen. Myös maastohiihdolle on luvassa itkua ja hammastenkiristystä, vaikka sen suhteellinen tilanne on Hiihtoliiton lajeista kaikilla tavoilla paras.
Varapuheenjohtaja Kettusen kirjoittaman viestin oli allekirjoittanut myös mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtaja Mika Kojonkoski. Mäkihypyn entinen päävalmentaja aloitti työssään vuonna 2022. Koska liiton linjaus tarkoittaa, ettei mäkihyppyvalmentajia ole harjoituskaudella 2024 riveissä, voisiko lajijohtaja Kojonkoski, kaikkien aikojen meritoituneimpiin kuuluva mäkivalmentaja, ottaa asian hoitaakseen?
– Tilanne on se, että minäkin olen Hiihtoliitossa määräaikaisella sopimuksella. Työsopimusta on jäljellä tämän viikon loppuun, eikä sen jälkeen ole mistään muusta tietoa. Jos tähän pystytään rakentamaan paketti, jossa on jotain johdettavaa, tilanne voi muuttua. Viime harjoituskaudella osallistuin paljon käytännön mäkivalmennukseen, Sotkamon Vuokatista tavoitettu Kojonkoski kommentoi.
Kojonkoski osallistuu mäkihypyn ja yhdistetyn keväiseen lajiriiheen, jossa Hiihtoliitto yrittää lähinnä Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön avulla etsiä epätoivoisesti ratkaisua lajiensa valmennuslimboon.
– Tavoite on varmistaa ammattimainen valmennus painopistepaikkakunnillemme eli Lahteen ja Kuopioon. Mäkihyppy on siinä mielessä erityistapaus, että siinä ei voi urheilija vain itsenäisesti toteuttaa harjoitusohjelmaa, kuten monissa muissa lajeissa. Kyse on hyvin valmentajavetoisesta toiminnasta.
Kojonkoski kertoi sinänsä ymmärtävänsä ratkaisun, johon liitto päätyi.
– Kun uudistettu johtokunta tutustui kokonaistilanteeseen, ja luvut näyttivät noin hälyttäviltä, päädyttiin antamaan ulos tällainen voimakas signaali, että maajoukkuetoimintaa ei välttämättä ole lainkaan tarjolla. Tähän tilanteeseen johtanut iso kuva on tietysti monien asioiden summa.
Kahdella työsopimus
Hiihtoliittoon jää tässä vaiheessa mäkihypyn maajoukkuevalmentaja Kimmo Savolainen, jolla on toistaiseksi-mallinen työsopimus. Samanlainen on yhdistetyn fysioterapeutti-fysiikkavalmentaja Jari Hiekkavirralla. Kojonkosken mukaan tämä eli varsinkin Savolainen pelastaa kesäkauden harjoittelusta osan.
– Esittelen Vuokatissa erilaisia malleja, joiden avulla valmennusta voitaisiin hoitaa. Olen vakuuttunut, että ratkaisu löytyy ja pystymme parin viikon sisällä kertomaan siitä, Kojonkoski sanoo.
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö on luvannut tulla auttamaan lajiryhmää. Kojonkoski ei myöskään tyrmää visiota, jossa nyt Hiihtoliitosta työttömiksi jäävät valmentaisivat urheilijoita ostopalveluperiaatteella.
Viime kilpailukauden suomalaisilonaiheita mäki-yhdistetyn lajiryhmässä olivat yhdistetyssä Eero Hirvosen paluu maailman kärkitasolle, nuoren Minja Korhosen nousu aivan yhdistetyn huipulle ja mäkihypyssä Jenny Rautionahon erinomainen kausi.