Karttojen vaatimia lentokuvauksia tehdään taas kesällä eri puolilla Suomea

Maanmittauslaitoksen ilmakuvaukset alkavat nyt keväällä. Ilmakuvauksilla saadaan karttojen lisäksi tietoa myös esimerkiksi metsien kasvusta.

Ilmakuva Eurajoelta.
Tavallisten ilmakuvien lisäksi kuvauslennoilla voidaan koota lasermittauksen avulla tietoja myös maanpinnan muodoista. Kuvituskuvassa ilmakuva Eurajoelta. Kuva: Yle, MOT
Risto Degerman

Lentokuvausten aikana kartoitetaan Suomen maaperää sekä kerätään tietoa muun muassa metsien kasvusta. Ilmakuva-aineistoja hyödynnetään myös esimerkiksi EU:n peltovalvonnassa. Aineistoja käyttävät Maanmittauslaitoksen lisäksi myös Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Ruokavirasto ja Suomen ympäristökeskus.

Kuvauslennot alkavat Etelä-Suomesta, koska kuvausten käynnistyminen edellyttää, että lumet ovat sulaneet, jotta ilmakuvauksissa ja laserkeilauksissa päästään havaitsemaan paljasta maanpintaa.

– Tosin kun tässä nyt katson ikkunasta ulos täällä Kirkkonummella, niin näyttää tulevan takapakkia, sanoo maanmittauslaitoksen ilmakuvausten kartastopäällikkö Juha Kareinen alkuviikon lumimyräkän jälkeen.

Laserkeilauksissa mitataan lasertekniikalla maanpinnan muotoja. Samalla saadaan tietoja esimerkiksi alueen puiden pituudesta, ja näin voidaan havainnoida myös metsän kasvua.

Satelliittien käyttö pohjoisilla leveyksillä vaikeaa

Maanmittauslaitos kartoittaa vuosittain noin kolmanneksen Suomen alueesta, eli kaikki Suomen alueet tulevat kuvatuiksi noin joka kolmas vuosi.

Tänä vuonna Suomessa ilmakuvataan 128 000 neliökilometriä, josta Maanmittauslaitos kuvaa itse puolet ja alihankkijoina toimivat ilmakuvauskonsultit AVT Airborne Sensing GmbH ja Field Finland Oy puolet.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla kuvausohjelmassa ovat tänä vuonna Pyhäjoen, Pyhännän, Ylikiimingin sekä Posion–Taivalkosken sekä Kuusamon Riisitunturin alueet. Kainuussa kuvauslentoja tehdään puolestaan Hossan, Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Sotkamon alueilla.

Lentokuvauksille on edelleen tarvetta, vaikka maanpinnasta saadaan tarkkoja kuvia myös satelliittien avulla. Satelliiteilla on kuitenkin rajoituksia, jonka takia niiden käyttö ei sovellu tarkkojen karttojen tekemiseen.

Pohjoisessa satelliittien radat eivät ole kartoituksen kannalta ihanteellisia, ja sen lisäksi niiden kuvausaikoja ei voi säädellä kartoittajan tarpeiden mukaan.

– Kuvauksien aikaan pitää olla selkeä sää. Jos satelliitin lennon aikana on pilvistä, niin silloin se kuvaa vain pilviä. Lentokoneita taas voidaan lennättää sen mukaan millainen sää alueella on, Juha Kareinen kertoo.

Kuvauslennoilla saadaan aineistoa myös muuhun kuin karttojen pohjaksi, kertoo kartastopäällikkö Juha Kareinen

Suosittelemme