Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen rahoittamisen vuoden 2025 loppuun mennessä. Se tarkoittaa sitä, että uusia aso-taloja ei ensi vuoden jälkeen rakenneta ja nykyisen kaltainen aso-järjestelmä ajetaan alas.
Asumisoikeustaloja rakentavien ja hallinnoivien yhtiöiden mukaan hallituksen päätös vaarantaa nykyisten aso-talojen peruskorjausten rahoituksen ja nostaa yhtiövastikkeita.
Asuntoasioista vastaavan ministerin Kai Mykkäsen (kok.) mukaan hallitusohjelman linjauksesta ei enää neuvotella eikä sitä muuteta.
– Se on kiveen hakattu, että me emme jatka tätä riskikeskittymän luomista, joka nykyisessä aso-järjestelmässä on. Tästä nykymuotoisesta asosta täytyy uudistuotannon osalta luopua, asuntoministeri Mykkänen sanoo.
Riski kasvaa joka vuosi
Asumisoikeustalot on rakennettu valtion korkotukilainoilla. Nollakorkojen aikana korkotuki ei rasittanut valtiontaloutta, mutta nyt Valtion asuntorahasto VAR maksaa vuosittain jo noin 100 miljoonaa euroa korkotukea, josta osa kohdistuu aso-asuntoihin.
Tämän lisäksi uusia aso-asuntoja rakennetaan joka vuosi lisää, samaan aikaan kun vanhempi rakennuskanta tulee peruskorjausikään. Nämä kaikki on rahoitettava valtion korkotukilainoilla, sillä aso-asunnot eivät kelpaa ikuisen asumisoikeutensa vuoksi lainojen vakuudeksi.
Valtio on siis kiinni aso-asunnoissa ikuisesti, samalla kun korkotukilainakanta kasvaa yhdessä aso-rakentamisen kanssa joka vuosi.
Aso-yhtiöt ovat esittäneet järjestelmän kehittämistä uudistuotannon lakkauttamisen sijaan, mutta edellisen hallituksen yritys pysähtyi perustuslakivaliokunnan tulkintaan.
– Perustuslakivaliokunta torppasi viime hallituskaudella ne lakimuutokset, joilla näitä aso-talojen peruskorjausten rahoituskysymyksiä edellinen hallitus yritti ratkoa. Sitä samaa ei kannata kokeilla siinä muodossa enää uudelleen, Mykkänen sanoo.
Ala huolissaan peruskorjauksista ja vastikkeiden noususta
Suomessa oli viime vuoden lopussa yhteensä 56 600 asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 100 000 asukasta. Suurimmat aso-asuntojen omistajat ovat Asuntosäätiön asumisoikeus ja TA-Asumisoikeus. Ne omistavat yhteensä lähes 60 prosenttia kaikista aso-asunnoista.
TA-Asumisoikeus oy:n toimitusjohtajan Esa Mustosen mukaan hallituksen päätös vaarantaa nykyisten aso-talojen peruskorjaukset, sillä aso-järjestelmässä peruskorjaukset rahoitetaan osin uusien aso-talojen asumisoikeusmaksujen tasausjärjestelmällä.
– Kestävä taloudenhoito edellyttää, että aso-asuntokannassa on eri-ikäisiä kohteita, jotta peruskorjauskustannusten tasaaminen on mahdollista, Mustonen sanoo
Mustonen pitää todennäköisenä, että uudistuotannon loppuessa aso-talojen vastikkeita joudutaan nostamaan.
Uusi asumisen malli
Asuntoministeri Kai Mykkäsen mukaan ympäristöministeriössä on menossa kaksi selvitystä, joista ensimmäinen yrittää ratkaista nykyisten asumisoikeustalojen peruskorjausten rahoittamisen ilman valtion tukemaa aso-uudisrakentamista.
Toinen selvitystyö on alkanut yhteistyössä yhdeksän suurimman kaupungin kanssa. Sen tehtävänä on kartoittaa, onko Suomessa todellista tarvetta vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimallille, ”uudelle asolle”.
Mykkänen vakuuttaa, että nykyisen aso-järjestelmän lopettamisessa ei ole taustalla mitään ideologista painetta purkaa tällainen välimalli.
– Kyse on piilevästä julkisen talouden riskikeskittymästä, joka halutaan purkaa ennen suurempia ongelmia, Mykkänen sanoo.
Viimeiset aso-talot harjaan ensi vuonna
Uusia aso-huoneistoja arvioidaan rakennettavan vuoteen 2025 mennessä jopa 4 000 lisää, niistä puolet toteuttaa Asuntosäätiö ja TA-asumisoikeus. Toimitusjohtaja Esa Mustosen mukaan hallituksen päätöksellä ei ole vaikutusta näihin suunnitelmiin.
– Tukipäätöksen saavat kohteet tullaan rakentamaan suunnitellusti.