Kehysriihessä esitetyt lisäleikkaukset vaarantavat verottajan palvelut, sanoo Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura Ylelle. Jonot tulevat kasvamaan ja verottajan palvelut yrityksille ja kansalaisille heikentymään.
– Jotta tästä selvittäisiin, niin niitä lainsäädäntöjä pitäisi tosi nopealla aikataululla muuttaa, Heikura sanoo.
Toisin sanoen: jos hallitus ei poista tai vähennä verottajan lakisääteisiä palveluvelvoitteita eli huononna vaatimusta sille, mitä verottaja tekee, verottaja ei pysty säästämään.
– Kyllä se menee palvelujen heikentämisen kautta, joka on sitten valitettavaa kansalaisille ja yrityksille, ja saattaa näkyä erityisesti yritysten toimintaedellytyksissä, Heikura sanoo.
”Valtionhallinto paisunut poliisissa, puolustuksessa ja sosiaalimenoissa”
Kehysriihen yhteydessä Petteri Orpon hallitus tiedotti julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028. Tiedotteessa todettiin, että valtion henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2023 lopussa valtiolla oli henkilöstöä 81 696, joka on noin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Tästä siis halutaan säästää.
Heikura muistuttaa, että hallinnossa lisätyöntekijät ovat tulleet esimerkiksi poliisiin, puolustusvoimiin ja sosiaalipuolelle. Sen sijaan esimerkiksi verohallinnossa työntekijöiden määrä on vähentynyt.
Kaksikymmentä vuotta sitten verohallinnossa oli 6 300 työntekijää, nyt runsas 5 000. Samalla Verohallinnolle on tullut lisätehtäviä.
– Me ollaan joka vuosi vähennetty väkeä.
Aiemmin sovitut säästöt pystytään hoitamaan, Heikura sanoo. Hallituksen tuottavuusohjelman mukaan vuonna 2027 verohallinnosta pitää saada pois 500 henkilöä. Tämä oli Heikuran mukaan mahdollista ja on edelleen.
– Se olisi vielä tehostamisen ja eläköitymisen kautta ollut tehtävissä. Toki niitä palveluita olisi voitu vähentää. Ei me enää pystytä mistään tehostamaan.
”Ensin pitäisi miettiä, mitä tehtäviä halutaan teettää, sitten puhua säästöistä”
Nyt ollaan Heikuran mukaan säästämässä hieman nurinkurisesti.
– Yleensä valtionhallinnon tehtävät perustuvat lakiasetuksiin tai sitten hallituksen antamiin tehtäviin.
Ensin pitäisi siis miettiä, mitä valtion hallinnon halutaan tekevän. Ja vasta sen jälkeen voidaan katsoa, miten ja paljonko voidaan säästää.
Säästöt tarkoittavat palvelujen heikennyksiä. Säästäessä siis pitäisi ensin päättää, mitkä palvelut halutaan poistaa tai heikentää.
– Sitten tässä on vielä tämä yksi merkittävä asia, että tekoälyä ei voida käyttää, se on aika suuri potentiaali, mutta se on kielletty palveluissa. Meillä on myös nämä pelimerkit aika vähissä.
Heikura pohtii, että mistä Verohallinto voisi lähteä tehostamaan. Hänen mukaansa asioita voisi kyllä tehdä toisin, mutta lait ja asetukset tulevat vastaan.
– Säästöt ovat tietenkin nyt taloudellisen tilanteen myötä ihan varmasti pakollisia, Heikura sanoo.
Hän painottaa, että jos lakeja muutetaan, verohallinto voi säästää. Hallituksen pitäisi poistaa laista verohallinnon palveluja. Lisäksi esimerkiksi paperien postittamisen vähentämisellä voitaisiin säästää. Mutta se vaatii, että laki ei vaadi paperityötä, vaan mahdollistaa siirtymisen digipalveluihin.
Heikura arvelee, että yritysten rekisteröintipalveluissa ja vaikkapa verotuksen muutoksenhaussa jonot kasvavat.
Esimerkiksi verokorteista tulee Heikuran mukaan verottajalle tulee vuosittain noin 2,7 miljoonaa puhelua, joista 500 000 on verokorttipuhelua.
– Ja on tietenkin sillä lailla valitettavaa, että ne on sitten varsin pitkiä ne jonot, jos näillä säästöillä mennään, mitä nyt ollaan kuultu julkisuudessa puheita.
Heikuran mukaan lainsäädäntöjä pitäisi todella nopealla aikataululla muuttaa.
Verokertymä yritetään pitää yllä
Verokertymästä eli verojen valvonnasta säästetään viimeisenä, Heikura sanoo. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että osa veroista jäisi keräämättä.
Verovajeen kasvu vaikuttaa heti valtiontalouteen. Prosentti verovajeen kasvua vuodessa on 800 miljoonaa euroa.
– No siihen me pyritään, että verokertymään tämä ei vaikuttaisi. Eli tämä juuri lähtee siitä, että meillä on oikeastaan kaksi tällaista suuntausta. On ne palvelut ja sitten valvonta.
Ja valvonta on se viimeinen paikka, mistä me lähdetään säästämään. Ja siksi sieltä palveluiden puolelta lähdetään.
Juttua korjattu, verottaja saa kaikkiaan 2,7 miljoonaa puhelua, joista verokorttia koskee 500 000 puhelua.