Venäjä on viime päivinä iskenyt voimakkaasti Ukrainan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Harkovaan.
Kysyimme sotatieteen tohtori Ilmari Käihköltä, mistä kiihtyvissä pommituksissa on kyse.
Mitä Venäjä tavoittelee Harkovan pommittamisella?
”Venäjä tavoittelee sodan voittoa”, Käihkö vastaa.
”Huoli on se, että Venäjä testaa Syyriasta ja ehkä Tšetšeniastakin opittua strategiaa, että jos he eivät pysty valtaamaan aluetta, niin siitä tehdään elinkelvoton. Silloin siitä ei ole hyötyä vastapuolellekaan.
Siitä voi siis tulla alue, jota Venäjä ei kontrolloi, mutta Ukrainakaan ei tee mitään. Venäjä voisi sitten jatkaa samaa strategiaa muualla Ukrainan asutuskeskuksia vastaan.”
Voiko Harkovasta tulla tämän sodan Aleppo, joka pommitetaan maan tasalle?
”On se mahdollista. Teoriassa Venäjä voi toteuttaa Harkovassa Syyrian sisällissodasta tuttua Aleppo-strategiaa iskuilla kriittiseen infrastruktuuriin, jolloin kaupungista tehdään asuinkelvoton.
Hersonissa on jo nähty samankaltainen tilanne. Vaikka Ukraina vapautti sen marraskuussa 2022, niin eihän se kovin elinkelpoinen ole. Se on yhä tykistökantaman päässä venäläisten asemista.
Harkovan ongelma on sama eli venäläiset ovat aika lähellä. Iskut nostavat sodan hintaa sekä voivat vaikuttaa Ukrainan kykyyn ja haluun jatkaa sotaa.
Siksi myös jälleenrakennusrahaa on pakko löytyä jo sodan aikana.”
Ennakoivatko pommitukset suurhyökkäystä Harkovaan?
”Aika näyttää, onko Venäjällä tällaisia suunnitelmia vai ei. Alueen pehmittäminen ennen tällaista hyökkäystä on mahdollinen syy.
Myös Venäjän hyökkäyskyky on kysymysmerkki. Maahyökkäykset ovat osoittautuneet tässä sodassa sekä vaikeiksi että kalliiksi suhteessa vähäisiin saavutuksiin.
Venäjä vaikuttaa yhtäältä toteuttavan Harkovassa uutta ilmastrategiaansa liitopommein. Toisaalta sen tarkoitus voi olla yrittää luoda Harkovan suunnalle puskurivyöhykettä.”
Mikä Harkovan merkitys on koko sodan kannalta?
”Harkova on Ukrainan toiseksi suurimpana kaupunkina ja entisenä pääkaupunkina symbolisesti todella tärkeä.
Jos siitä tulisi asumiskelvoton ja kaupungin väestö jouduttaisiin sijoittamaan muualle, se aiheuttaisi Ukrainalle isoja taloudellisia tappioita ja vaikuttaisi Ukrainan taistelumoraaliin.”
Mitä Harkovan tilanne kertoo Ukrainan kyvystä puolustautua?
”Nyt Harkovassa nähdään Ukrainan ilmapuolustuksen heikkous. Sinne on selvästi helpompaa iskeä kuin Kiovaan.
Siksi presidentti Volodymyr Zelenskyi on pyytänyt seitsemää uutta Patriot-ilmatorjuntajärjestelmää. Ne pystyvät pudottamaan myös Venäjän hypersoonisia ohjuksia.
On kyse tukijamaiden poliittisesta tahdosta, saako Ukraina niitä.
Liitopommit ovat osoittautuneet Ukrainalle ongelmallisiksi, koska heidän pitäisi pystyä sulkemaan ilmatilaa hyvinkin kaukaa, ja tähän heillä ei ole ollut kykyä.
Venäjän ilmavoimat ei ole kärsinyt tässä sodan yhtä suuria tappioita kuin maavoimat. Venäjällä on ollut koko sodan ajan ilmassa ylivoima-asema.”
Mitä Ukraina voi tehdä tässä tilanteessa?
”Ukrainan kannalta mitään nopeaa ratkaisua ei ole. Ilmapuolustuksen parantaminen olisi tärkein asia, mutta se tarkoittaisi lisää ilmatorjuntajärjestelmiä ja lisää ammuksia.
Tämän takia Ukrainan puheessa korostuu tällä hetkellä ilmapuolustus.
Ilmasodassa hyökkääminen on halvempaa kuin puolustaminen.
Iranilaisvalmisteinen lennokki maksaa kymmeniä tuhansia euroja ja niitä ammutaan alas pari miljoonaa maksavilla ohjuksilla. Yhtälö ei ole pidemmän päälle kestävä.
Ukraina odottaa paljon myös F-16-hävittäjiltä. On kuitenkin epävarmaa, onko niitä käytössä vielä tänä kesänä. Pilottikoulutus on kesken ja niiden aseistus on auki.”